Siirry pääsisältöön

mökille...




Olen lähdössä juuri mökille viikoksi tyttärieni kanssa, Jarvis koira pääsee mukaan mutta kissat saavat jäädä kotiin... Tuo vuokramökki on 20 kilometrin päässä kodistani, joten varmasti välillä piipahdan täällä kissoja katsomassa ja täydentämässä ruokavarastoja.
Naapuri on luvannut hoitaa kissojani...eli laittamassa ruokaa...kissat hoitavat itsensä ulos ja sisään ikkunoista..

Ihanaa päästä veden äärelle, metsän keskelle....saunomaan ja uimaan, jos uskaltaa...
Otan pari kirjaa, maalausvälineet ja römpsyvaatteita mukaan...

En ole sitten tavoitettavissa viikkoon....ellen sit kurkista täällä käydessäni pikaisesti...
toivon kaikille teille ihania, lämpimiä, kesäntuoksuisia päiviä ja hetkiä, missä sitten olettekaan....hanne

Kommentit

SuviAnniina sanoi…
Kuulostaa ihanan rentouttavalta reissulta mökille, vietä oikein mukavaa luovaa aikaa ja toivotaan nyt että säät suosisi :-)
arleena sanoi…
Mukavaa mökkeilyä luonnon helmassa.
Nana sanoi…
Kuulostaapa mukavalta! Nauti!
Uuna sanoi…
Oikein hyvää ja nautinnollista mökkilomaa sinulle! Rentoudu ja nauti ja tuo vähän kuvatuliaisiakin:-)
olematon sanoi…
Hyvää mökkeilyä sulle vaik olet jo ehtinyt lähtemään... Toisaalta jos luet tätä viestiä olet jo palannut mökiltä, joten tervetuloa takaisin :)
hanne sanoi…
SuviAnniina, Arleena, Nana, Uuna, olematon...
kiitti kaikista ihanista toivotuksistanne...Oli nautinnollista, rauhaisaa, luovaa....eheyttävää!!!!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !