Siirry pääsisältöön

Eva Cassidy - Time After Time



"Älä anna omien huolten masentaa itseäsi siihen pisteeseen,
että elämästä katoavat kaikki elämän ihmeet.
Uppoudu elämän kauneuteen ja ihmeisiin.
Kulje avoimin silmin ja vastaanota sinua ympäröivä kauneus.
Ota päivä kerrallaan ja elä se täydellisenä.
Anna joka hetken täyttyä rakkaudesta ja kiitollisuudesta."-E.Caddy


Kommentit

Jael sanoi…
Miten kaunis maalaus taas Hanne:-) Eva Cassidy oli koskettava laulaja;minulla on 2 hänen albumiaan.
Huopalintu sanoi…
Voi miten kaunis kuva ja ajatuksia herättävä teksti. Sinun kuvissasi kasvot ja silmät puhuvat niin paljon. Tuossa kuvassa on taas jotain tunnetta, mitä en osaa sanoiksi pukea.
sylvi sanoi…
Kaunis,ihana maalaus taas, Hanne. Kasvot ja erkoisesti silmät kertovat syvistä tunteista.
Teksti myös ajattelemisen arvoista. Kiitos!
Koskettava kokonaisuus. Maalauksesi sekä Eva Cassidyn ääni sopivat yhteen - ei, vaan ne kuuluvat yhteen. Ja myös tähän päivään.
SuviAnniina sanoi…
Tämä maalaus on vaan niiin ihana <3
pilvikki sanoi…
Maalauksesi tytön kasvot ihan hehkuvat elämää : ) Se oikein tarttui katsojaan täälläkin päässä. Kaunis paketti koko postauksesi.
Johanna sanoi…
Kaunis. Ja ihana kappale!
Yaelian:
Löysin Evan vasta nyt??
ihana laulaja. Kuollut nuorena..

trina:

Kiitos trina.
Ei onneksi tarvitse sanoja aina.
Meidän länsimaisten kieli on niin kapeaa, lineaarista, että sillä on vaikeampi selittää, ehkä kiinan kielellä pääsee syvemmälle..

sylvi:

Kiitos sinulle ja kaunista viikonloppua sin ulle!

lumiomena:
Ihanasti sanottu lumiomena..
Minustakin ne kaikki olivat samaa ja samasta..

SuviAnniina:

Kiitos sinulle halauksin..

Johanna: Kiitos Johanna ja ihanaa viikonloppua sinulle..

Una:
Kiitos , halaus.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin