Siirry pääsisältöön

kesän kuiskauksia...




kulje paljain jaloin
kuuntele maan salaisuudet
tuulen kuiskailut
kukkien runot

ja olet valmis syksyyn
mutta ei ihan vielä..






Kaunis aamu. Tuuli on jossain muualla. Häpeämässä.

Yritän nauttia tästä suloisesta päivästä.
Olla tässä , vaikka ajatukseni lentelevät jo koulussa.
En halua tuhlata, en halua menettää näitä arvokkaita, kauniita kesäpäiviä, joita vielä on monta jäljellä.

Kommentit

Runossa ja kuvissa tiivistyy hyvin loppukesä. Kesä on kaunis, mutta samalla haikea. Suloinen, siitä ei haluaisi vielä luopua. Eikä tarvitsekaan.

(minä kyllä rakastan syksyä, mutta nautin myös tästä ajasta, jotenkin runollinen vuodenaika!)
Huopalintu sanoi…
Niin ihanan kaunis kuva, tasapainoinen, herkkä. Yleensä elokuu on vielä ollut yksi kesäkuukausista luonnossa, mutta nyt on paljon keltalehtisiä puita ja maassa syksyn lehtiä. Taitaa kuivuus koetella. Hyviä ja kauniita päiviä sinulle.
sylvi sanoi…
Kauniisti kuvat. viime päivien tapahtumia sanoin ja kuvin.
Kauniit antoisat päivät jatkuvat vielä kesänkin jälkeen antamalla jotain toista hyvää. ♥ Otetaan kaikki ilolla vastaan.
Kirjailijatar sanoi…
Tuuli on jossain muualla. Häpeämässä.

Se oli mielestäni jotenkin niin osuvasti sanuttu. Sietää hävetäkin sen eilisen hävityksen kauhistuksen jälkeen. Että heittelee asuntovaunujankin pitkin poikin.
arleena sanoi…
Kaunista sekä kuvin että runoin.
Nyt pitää edetä hitaasti nauttien, sillä aivan pian me odotamme ensi kesää.
tinttarus sanoi…
NAuti HAnne hetkistä kesän vielä!Syksy ottaa kohta syliinsä. Sinulle toivon alkavaan työarkeenkin monia pieniä ihmeitä ja syksyisiä lumoavia hetkiä, joista saa voimaa. Itselläni ajatukset lentävät kepeästi. Ei koulua. Vuorotteluvapaa alkaa...
Jael sanoi…
Kaunis runo...
Ja toivotan sinulle oikein mukavia jäljellä olevia lomapäiviä...
Maria sanoi…
Hellän haikea tunnelma tässä ja kuvassasi.Kesän viimeisiin hetkiin hyvänmielen asioita sinulle Hanne!
Leena Lumi sanoi…
Hanne, sinussa tuulta, Nerudassa: tuuli..tuuli...tuuli ja Liehussa tuulta. Ellet usko, katso vaikka LKsta;-)
Marge sanoi…
Kauniisti kirjoitettu! Suloisen haikeaa aikaa tämä elokuu onkin. Elokuu on niin tunnelmallinen kesäkuukausi, jossa on jo hyppysellinen syksyä mukana. Tänä kesänä varmaan uintikausi luonnonvesissä on tavallista pidempi:) Maalauksesi ovat todella herkän kauniita!!
lumiomena:

Minä myös rakastan syksyä,
sen tuoksua, värejä,
pimeitä iltoja, koluttakin...
ehkä tuon työn aloittaminen vain jarraa...

trina:

Kiitos trina..
Vaikka viime päivinä on tullutkin vettä tuo keskikesän kuivuus jätti jälkensä..
sylvi:

Kiitos sinulle..
kaikki vuoden ajat ovat omalla tavalla ihania...
kesän lämpö hivelee kyllä ja valo...

kirjailijatar:
Ei sitä oikein osaa ymmärtää, mitltä kaikista ihmisistä, jotka joutuivat kokemaan tuon myräyksen, tuntui ja tuntuu...
me olemme saaneet olla rauhassa..



arleena:
kiitos sinulle..
kaunista kesää riittää
ja riittää,
en ole siihen vielä kyllääntynyt..
tinttarus:
ihanaa aikaa sinulle ..
saat nauttia ajattomuudesta, olla lasten kanssa, perheen kanssa ja itsesi kanssa, ihanaa!!

kiitos, syksyn syliä odotankin jo ihan hiukkasen...=)

yealian : Kiitos sinulle...
ihanaa viikonloppua ja halaus!

Maria: kiitos sanoistasi..
Ihanaa viikonloppua ja kaikkea suloista!!halauksin!!

Leena Lumi:
Mistä LK:sta??

Tuuli on ystäväni
siis tavallinen kiltti tuuli..
Ihanaa viikonloppua sulle..

marge:
kiitos sinulle sanoistasi..
ihanaa viikonloppua!!Halaus
Yksinäinen susi sanoi…
Löydän paljon paljon valoa täältä. Kesä on turvallinen, se antaa meille hetken hengittää ja riemuita pitkistä päivistä ja lämmöstä. Syksy tuo mukanaan omat kujeensa.
yksinäinen susi..
kiitos sinulle
totta mitä kirjoitit kesästä,
saamme hypätä omaan maailmaamme,
lämpö ja valo ympäröivät, oma aika , oma tila..
syksyllä täytyy alkaa kerätä itseänsä toisenlaiseen formaattiin..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin