Siirry pääsisältöön

kevään tuoksun odotus talven keskellä, naisen tuoksu..




En ole piirtänyt vähään aikaan.
Ikävä viivojani.
Sain "Camille Claudel, kuvanveistäjän elämä"-kirjan luettua,
oikeastaan ahmittua, ja heti halusin taiteeni maailmaan.

Piirsin hänet juuri äsken.





Minulla ja neljällä ystävälläni on taidenäyttely täällä Uudessakaupungissa.
Avajaiset ovat tiistaina 24.tammikuuta, klo 18.00. Sydämellisesti tervetuloa!





Teemana on Naiseus.
Olemme kaikki naisia.
Meillä kaikkilla on tyttäriä. ( ei poikia)

Minulla tuo teema on kulkenut muutenkin mukana taiteessani koko ajan.
Piirrän ja maalaan niin mielelläni kasvoja, naisen kasvoja.
Etsin niistä omaa naiseuttani, naisen sielua ja sen kuiskausta.

Kommentit

Jael sanoi…
Kaunis kuva! Voi kun voisin olla käydä siellä näyttelyssä,missä teoksiasi.Onnea paljon näyttelyyn,Hanne!
arleena sanoi…
Sinulla on oma tyyli ja teema, se sopii hyvin sinulle. Saat ehjän kokonaisuuden näyttelyyn.
Leena Lumi sanoi…
Hanne, olistpa kertonut vähän enemmän, miten koit Camillen...Olihan sinulla se kirja, jonka kannessa hänen uskomattoman kaunis kuvansa ja sisällä ne veistokset. Camillen silmät eivät jätä minua rauhaan. Näen ne aina heti, kun tulen kirjastooni. Ja hänen tarinansa....Et yrittänyt sitten maalata hänen kasvojaan?
Yksinäinen susi sanoi…
Hän on kaunis. :)
Kuinka kauan näyttelysi on avoinna?
Maria:
kiitos, ihanainen..

yaelian:
Niinpä, hieman sinulle on pitkä matka =)

arleena:
kiitos arleena..
ihan kaikkia kuvia en ole vielä valinnut..

Leena Lumi:
Leena, en heti osaa, pysty sanoin kuvaamaan sitä tunnetta jota kirja minussa aiheutti, herätti, avasi..
jäin sen pauloihin, vangiksi..
minun on saatava ottaa siihen pieni etäisyys ja sanat löytyvät myöhemmin...
Tuo kuvani syntyi siitä..

Yksinäinen susi:

kiitos sinulle..
noin neljä viikkoa kait..
sylvi sanoi…
Sinun kuvasi ovat tosi kauniita ja naisellisia.
Onnea sinulle Hanne näyttelyysi.
Tulisin katsomaan jos asuisin lähempänä
*itKuPiLLi* sanoi…
Mulla on nyt sitten taas yksi kirja lukulistalle lisättäväksi, sen verran nyt rupes kiinnostaan.

Mulla kanssa oma taide on suurimmaksi osaksi naisia ja koen myös, että se on jonkilaista oman naiseuden tutkimista.

Teidän yhteisnäyttely kuullostaa tosi hauskalta idealta. Harmi, etten pääse paikalle. Tampereelta olisin ehkä tullutkin, mutta Los Angelesista on ehkä liian pitkä matka. ;)
Lastu sanoi…
Kirjalla voi olla maaginen mahti. Kynäsi piirtää ja kaartuu kauniisti, osuu sieluun ja vaikuttaa. Naiseus on lahja.

Paljon Onnea näyttelyyn!
sylvi:
Kiitos Sylvi =)
Niin, harva asuu täällä lähellä..

itKuPiLLi:

sinulla on ihania ne sun digitaaliset kuvasi..
naiseudessa on niin monta kerrosta..
Oma naiseuskin voi välillä olla hukassa..

Lastu:
kiitos lastu..

Jännä huomata, miten tosiaan esim lukemisen jälkeen on virittäytynyt maalaamaan ja kirjan sävy tulee kuviin..
Voi, kun pääsisi Uuteenkaupunkiin! Olisi kiinnostavaa nähdä yhteisnäyttelynne. En ole koskaan käynyt kotikaupungissasi, mutta mieheni serkku asuu siellä. :)

Pidän kovasti tyylistäsi, viivoistasi.

Ja tuo kirja alkoi myös kiinnostaa.

Onnellisuutta alkaneeseen vuoteen, Hanne!
Pia sanoi…
En voi lakata ihastelemasta luovuuttasi, niin upeita kuvia! Jos olisin lähempänä, tulisin niitä paikan päälle ihastelemaan...

Kaunista uutta vuotta! : )
lumiomena:
Sit kun tulette miehesi serkkua katsomaan, tervetuloa myös minua katsomaan, ainakin sinä!!
Tämä on viehättävä pikkukaupunki, etenkin kesällä. Hyvät liikuntamahdollisuudet ja lähellä..
ja tietenkin tuo ihana, upea meri..

Lue ihmeessä tuo kirja, uskon, että tykkäät..minä vieläkin leijun siellä maailmassa...

verna:
Kiitos sinulle sanoistasi..
kaikki asuvat niin kaukana minusta!!!
Joana sanoi…
Hei!
Eksyin tänne jostakin ja ilahduin.

Kauniita kuvia! Jotenkin ihanan lempeitä ja levollisia. Ihana tuo otsikkokin.

Kevään tuoksua sinulle!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin