Siirry pääsisältöön

Maanantain maalaus..




Muutamaan aikaan en olekkaan maalaillut.
Tänään iski ikävä.
Halusin tehdä päivän kasvot.
Nopeasti, voimakkaasti.
Punaista, keltaista!

Tällainen mieli minulla on ollut syvällä ja pinnassa paljon iloa ja energiaa.






"Lauluni ovat kuin kevään kukat- ne tulevat sinulta.
Silti tuon ne sinulle kuin ne olisivat omiani.
Sinä hymyilet ja otat ne vastaan,
ja olet iloinen , kun olen ylpeä niistä.
Jos laulukukkani ovat hauraita ja kuihtuvat
ja putoavat maahan, en sure ollenkaan.
Sillä kaikki mikä katoaa, on silti sinun kämmenelläsi,
ja häipyvät hetket, kauneutta kukkivat,
säilyvät iäti tuoreena sinun seppeleessäsi."-Tagore




Kommentit

trina sanoi…
Pirteät ja raikkaat värit! Ja tuo runo on ihastuttava.
Lastu sanoi…
Maalauksesi on kuin kevään voimakas kukka. Se mikä on syvällä nousee pintaan ja tunne tarttuu tunteeseen.
Kirjailijatar sanoi…
Minäkin pidän noista väreistä tosi paljon, voimakasta ja kaunista. Ihan kuin tuo nainen.
tinttarus sanoi…
Ihania värejä, kauniit sanat runossa.
Keskimmäiset kasvot tuntuivat tummuudessaan nyt omimmilta tämän kaipauksen keskellä.
Päivä on ollut raskas. Täältä sain siihen värejä. Kiitos.
sylvi sanoi…
Ihanat maalaukset taas sinulta. Kaunis tuno.
Näitä kirkkaita väriloistoja toivon sinulle!♥
arleena sanoi…
Maalaaminen on vapauttavaa, ainakin näin päättelin näistä töistä.
Teija sanoi…
KLikkasin itseni tänne Lumiomenan kautta. Ja luin jo monta sivua taaksepäin! Niin kaunista, herkkää, taiteellista.. sielu lepää. Kunpa itsekin osaisin ilmaista itseäni samoin. Alkoi heti tehdä mieli siveltimen varteen!

Taidenäyttelynne kuulosti ja näytti niin tutulta, mutta mahdoinkohan lukea siitä Vakkiksesta?

Iloa viikkoosi!
Anja sanoi…
Tätä maalausta ja näitä värejä kävin jo eilen ihastelemassa, piti palata uudelleen, tämä on ihana! Juuri tällainen keltainen oranssi väri antaa paljon energiaa!
trina:
kiitos trina..
tykkään paljon Tagoren runoista. Hän on intialainen, saanut joskus Nobelinkin..
herkkiä, kauniita..

Lastu:
Se mikä on syvällä sisällämme, hohtaa ujosti ihomme läpi...värinä, värisynä..

Hannele:
Aivan!

Kirjailijatar:
Naisessa on niin paljon =)

tinttarus:
Tiedän mitä koiran menenttäminen tuntuu..
ikävöin yli vuoden Snooby-koiraamme joskus 10 vuotta sitten ja vieläkin joskus kaipaus käy yli kaiken..

sylvi.
Kiitos, sylvi.
Olen saanut sinulta paljon siunauksia!

arleena.
Olet iahan oikeassa...ja olet kokenut sen myös itse..

teija:
Voi kiitos sinulle tija kauniista, ilahduttavista sanoistasi.
kiva kun eksyit tänne..

Anja :
Oranssi on voimakas väri, energian, uuden luomisen väri, voimallista...
kiitos kommentistasi..=)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !