virtausta elämään

Marraskuinen leikki halukkaille! Huvikseni ja ajankuluksi innostuin tekemään kollaaseja töistäni. Tässä yksi heistä värillisenä ja ei.. Kuka sinun mielestäsi ei kuulu joukkoon? Mielenkiintoisin, koskettavin vastaus palkitaan. Palkintona kortti, pari... Leikkiaika vaikka torstaihin =)

"...sillä päivä olet sinä ja valo olet sinä, aurinko olet sinä, ja koko kaunis, kaunis tuleva elämä olet sinä"-L.Olsson "Tule, istu viereeni, minä kerron sinulle surustani.." Suru täytyy elää läpi haluan tanssia sen pehmeässä harmaassa sumussa päästän sen mut en ihan vielä sen kosketus entiseen on niin vahva niin kaunis, niin tuttu niin lempeä

Pikkutyttönä olin innokas luistelija. Luistelimme Jyväskylän Harjun kentällä useina päivinä viikossa. Pelasimme mustaamiestä, hippaleikkejä.. Kukaan melkein ei koskaan saanut minua kiinni. Nautin suunnattomasti luistelusta. Minusta tuli kymmenvuotiaana pikaluistelija. Harrastin sitä kilpailumielessä kymmenisen vuotta. Pärjäsin ihan mukavasti sillä pikaluistelijoita on kilpailuissa Suomessa niin vähän, ainakin hiihtäjiin verrattuna. Vanhempi tyttäreni löysi vanhat pikaluistimeni ja halusi kokeilla. Hän innostui täysin uudesta lajista. Koska minun luistimeni olivat hänelle liian suuret ja terät ruosteen vioittamat, hän tilasi eilen Seinäjoelta uudet omat luistimet. Olen itse viime vuosina luistellut taitoluistimilla eli kaunoilla. Oppilaitteni kanssa luistelen suhteellisen paljonkin. Tykkään edelleen luistelusta. Nyt innostuin tyttäreni kautta uudelleen pikaluistelusta. Kunhan saan takaisin vanhat luistimeni, kokeilen, josko niillä vois vielä, ruosteesta huolimatta luistella, tai sit mi...

"Rehellisesti sanottuna uudessa olotilassani oli eräitä puolia, joita pidin parempina verrattuna aiempaan elämääni. En ollut halukas uhraamaan uusia oivalluksiani toipumiselle. Minusta oli mukavaa tietää, että olin nestettä. Minusta oli ihanaa tietää, että henkeni oli yhtä maailmankaikkeuden kanssa ja virtasi yhdessä kaiken minua ympäröivän kanssa. Minusta oli kiehtovaa aistia energioita ja tulkita ruumiinkieltä. Mutta ihaninta oli sisimpäni täyttävä rauha. Kaipasin jonnekin, missä ihmiset olisivat rauhallisia ja arvostaisivat sisäisen rauhan kokemustani. Koska empatiakykyni oli voimistunut, huomasin olevani äärimmäisen herkkä muiden ihmisten stressille. Jos toipuminen tarkoitti, että joutuisin jatkuvasti tuntemaan samoin kuin he, se ei kiinnostanut minua."-"Elämäni oivallus", Jill Bolte Taylor. Katsottuani muutamia kertoja Jill Bolte Taylorin aivohalvausvideon, ( postauksesasni 12.11.) olen ollut niin kiihkeästi innostunut, kiinnostunut Jill Bolte Taylorin sairau...

"Miksi pitäisi uskoa olevansa onnellinen vain jossakin tietyssa paikassa tai jonkun tietyn ihmisen seurassa kun onni on yhtä lähellä kaikkialla ja joka hetkellä."-Heli Karjalainen On päivä jolloin minua ei ole kukaan ei kaipaa, ei kysy sydämeni on surullinen vain kissa haluaa ulos "Rakkauteni ei tiedä määränpäätään, ei pyri mihinkään, kohtaaminen on enin, mitä tohdin toivoa."-Mitsune

Sain ystävättäreltäni sähköpostin kautta erittäin mielenkiintoisen, koskettavan ohjelman, jossa tiedenainen, aivotutkija, kertoo omakohtaisen tarinansa, kuinka hänen aivojensa vasen aivopuolisko "hyytyi". Hän oli ja koki muutaman uskomattoman tunnin (4t) oikean aivopuoliskonsa vahvalla oheistuksella. Hänen maailmansa oli niin kaunis, niin ihana, niin erillainen. Hän ikäänkuin sulautui kaikkeuteen. Ei ollut enää niin tarkasti häntä yksilönä.... Mutta hän ei pystynyt liikkumaan, puhumaan, muistamaan, paitsi ajoittain kun vasen "palasi" hetkittäin. Toivottavasti saan annettua oikean osoitteen, että kaikki kiinostuneet saatte lukea tuon ihmeellisen tositarinan. tässä Jos ette löydä tuota ohjelmaa, lähettäkää minulle sähköpostiosoitteenne, niin lähetän tuon osoitteen sitä kautta, jolloin se ainakin toimii. Olen miettinyt itse myös hyvin usein oikean ja vasemman aivopuoliskomme osuutta. Nehän ovat ihan erillaiset, erillaisine toimintoineen. Oikea on läsnä ainoastaan tässä...

"Löysin" tämän pari vuotta sitten maalaamani kuvan veljestäni. Kuva on koneellani. Aito maalaus makaa jossain Turun postin varastossa tai sit on jo hävitetty. Lähetin veljelleni joululahjaksi viime Jouluna, vai oliko se edellisenä, hänestä maalaamani kuvan. Hän on kuvassa 12 v. Tuohon aikaan olin veljeni kanssa kuin paita ja peppu. Olen häntä muutaman vuoden vanhempi. Veljeni ei ollut ollut kotona, kun postisetä soitti kahdesti, kolmesti. Eikä muistanut hakea lahjaani postista myöhemminkään . Maalaus tuli takaisin minun kaupunkiini ja unohdin itse hakea sitä ajoissa. Kun menin hakemaan, maalaus oli lähtenyt Turkuun, jonnekin varastoon. Sinne hän on unohtunut, jos enää on edes elossa. Tänään, kun "löysin" tuo kuvan hänestä, mietin, mahtaisinko enää saada häntä mitenkään takaisin? Alempi kuva on kuva hänestä.