Siirry pääsisältöön

Jaserin luona kyläolemässä...


Tässä minun rakkaimmat. Pilkku puuttuu. Oli luun kimpussa.


Ihanassa halauksessa.


Mitähän emäntä meille tarjois?


Sielun ystäväni Jaser.

Olimme nuoremman tyttäreni ja Pilkun kanssa tänään kyläilemässä vanhemman tyttäreni Hannan luona.
Hanna ja hänen sulhasensa ovat muuttaneet yhteen, omaan ihanaan omakotitaloon Raisioon.
Paljon valoa, ikkunoita, valkoista, korkeutta!! Ja uskon, paljon rakkautta♥

Onneksi he asuvat vain n 60 km:n päässä.

tänään varmaan monet menevät laulamaan kirkkoon kauneimpia joululauluja.
niin mekin.

Ihanaa 3. adventtia.
Huomenna juhlin minä!!

Kommentit

Leena Lumi sanoi…
Ihania kuvia! Etenkin tuo jossa Pilkku kuukoilee pöydällä;-)

Tällaiset vauhtikoirat sopivat imagoosi!

Kirjailijatar sanoi…
Suloinen tuplahalaus :) Ei mikään hienosteleva ja pieni halaus, vaan oikein reilu rutistus.
Irmastiina sanoi…
Siinä kolme sisarrusta sohvalla vierekkäin...:)
Ihanan näköistä! Ja mitä koiria. Oih. Vekkuleita.
Yaelian sanoi…
Voi Pilkkua ,se on jo niin suuri ja hellyttävän näköinen! Toinen tyttäresi on ihan sinun näköisesi:)
Mukavaa 3 adventtia!
Kiiris sanoi…
Omiensa kanssa on niin hyvä olla!
Ihania kuvia. Valoisia niin kuvina kuin sisäisestikin.

arleena sanoi…
Perhe yhdessä näyttää kotoisalta.
Huomisen juhlaan onnittelut.
Erjuska sanoi…
Voi tuota Pilkkua ... se on niin hellyttävän näköinen <3
sylvi sanoi…
Kaunis kuva sisaruskolmikosta.
ja niin ihania halauksia.
Kaikkea hyvää teille kaikille!
Leena Luymi:
pilkku ja jaser ovat niin hyviä ystäviä1
ja minä todella tunnen sululaisuutta heidän kanssaan..
Voi hyvin♥

kirjailijatar:
Tuon kuvan jälkeen olin aivan muussina, melkein putosin lattialle..hauskaa!!

Irmastiina:
niin miun rakkaat tyttäreni♥

yaelian:
Ehkä molemmatkin ovat..

kiiris:
niin on, on niin hyvä, hellä..

katja/lumiomena:
Siellä on todella ihanan paljon valoa, ikkunoita..
niin valoisaa!!

arleena:
kiitos sinulle♥

erjuska:
kiitos,
Pilkku on niin ihanan, koomisen kaunis!

sylvi.
kiitos sinulle♥

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …