Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2013.

Tervetuloa Uusi Vuosi ♥

Olen piirtänyt tämän linnun 10 vuotta sitten.(ylh.)
Tänään halusin muuttaa hieman hänen päätään.(alh.)
Vieläkään en ole ihan tyytyväinen päähän, kaikkeen muuhun kyllä.

Olen tehnyt tämän kuvan öljyliiduilla.




Valitsin tämän linnun tähän vuoden vaihdokseen.

Ihanaa, suloista, luovaa uutta Vuotta teille kaikille ♥

Rakkaus

"Elämä ilman rakkautta on merkityksetöntä.
Älä kysy itseltäsi millaista rakkautta sinun tulisi etsiä, hengellistä vai ruumiillista, jumalaista vai maallista, itämaista vai länsimaista.
Erottelut johtavat ainoastaan uusiin erotteluihin.
Rakkaudella ei ole nimiä eikä määritelmiä.
Se on mitä on, puhdasta ja yksinkertaista.
Rakkaus on elämän vettä. Ja rakastaja on tulisielu.
Maailmankaikkeus pyörii eri tavalla, kun tuli rakastaa vettä."


Kirjasta "Rakkauden aikakirja", Elif Shafak

pimeyden keskellä juttelen tähdille

onko se vielä täällä
vai menikö se jo
se Joulu

mikä se oikeastaan on

alanko nyt odottaa kevättä, kesää
vaikka talvi ei ole vielä tullut

voinko aina odottaa Joulua

milloin tiedän, että se on oikeasti saapunut
hiipinyt sisälleni
jäänyt asumaan ikuisesti

Joulurauhaa teille ♥

Siunauksellista, rauhaisaa Joulua ♥


Tule luokseni kuin unohdettu maailmanaika

"...jos haluat purjehtia taivaankannen aalloilla
jos olet vapaa ja haluat vapaaksi
ja jos ihosi osaa puhua

kutsu minut"






"herätä minut henkiin
tänä tyhjyyttään välähtelevänä yönä
jos osaat, nyt on tilaisuutesi,
purista minusta esiin
hellyys."


Enää yksi yö
huomenna
Se Suuri Juhla!

Tekstit: Heidi Liehu - "Keskiyön enkelit"

väritöntä mutta ei väritöntä..

Aloitin eilen piirrellä grafiikkakynällä .
Jatkoin musteella.

Tykkään tuosta viattomasta tytöstä, vienoine hymyineen.
En halua antaa hänelle värejä, paitsi ehkä yksi sana tai merkki,
vaikka punaisella...mietin.

Halusin etsiä muita mustavalkoisia töitäni.
Kaikki nuo allaolevat, olen säilyttänyt alkuperäisinä, värittöminä.

Olen tehnyt niistä myös värillisiä versioita, mutta minusta nuo valitut ovat mustapuhuvia, vaikuttavia ja sitäpaitsi sopivat erinomaisesti tähän vuoden pimeimpään hetkeen.
Ovat jotenkin rauhoittavia.




















pimeää

Huomenna vuoden pisin ja pimein päivä.

He eivät luvanneet lumisadetta tänne edes Uudeksi Vuodeksi.

Jos emme saisi lunta koko vuonna,
ainakin minä masentuisin, jokin minussa jäisi
avautumatta.

Yritän etsiä sitä valoa, joka on lunta kirkkaampaa, sisältäni.

madonnani

Sandro Botticelli oli italialainen, yksi varhaisrenesanssin merkittävimmistä taidemaalareista.
Hän on ehdoton suosikkini. Etenkin rakastan hänen Madonniaan.

Tämä minun maalaukseni on oma versioni Botticellin Madonnasta.
Lähinnä tai ainoastaan hänen kasvonsa, melkein kopio...

Olen nähnyt livenä Roomassa ja Firenzessä Botticellin maalauksia.
Uskomattoman vaikuttavia, upeita, eläviä.

En yleensä tykkää maalata tai piirtää mallista.
Haluan pysyä omassa viivassani. Joskus on kiva kuitenkin kokeilla toisella tavalla.

Tyhjyydessä on paljon..

"Suuri hiljainen avaruus pitää koko luontoa syleilyssään.
Se pitelee myös sinua.


Kun katsot puuta tai ihmistä tyyneyden tilassa,
kuka oikeastaan katselee?
Jokin henkilöä syvempi.
Tietoisuus katselee luomustaan.


Tyyneys on ainoa asia maailmassa, jolla ei ole muotoa.
Mutta sehän ei olekaan todelisuudessa mikään asia,
eikä se ole tästä maailmasta."

-E.Tolle, Tyyneys puhuu.

Kun hengitän rauhallisesti sisään,  ennen uloshengitystä,
sisäänhengityksen jälkeen on pieni tyhjyys,  hiljaisuus.
Samoin uloshengityksen jälkeen.
Voin opetella kuuntelemaan hiljaisuutta vaikka aluksi hengitykseni kautta,  läsnäollen.

Minusta hengitykselläkään ei ole muotoa ja se ei ole tästä maailmasta.

Rauhaisaa viikonloppua,
ihanaa Joulun odotusta teille ♥

myrskyä odotellessa

Tulostin edellisen maalaukseni salaperäiset kasvot ja aloin maalata häntä..







Tämäkin enkeli on hieman erilainen kuin ennen.



laitan saunan päälle
imuroin
kirjoitan Joulukortteja
luen kirjaa Appelsiinikuoren kadulta
ja
odotan myrskyä..

Joulun odotusta

Olen joskus kauan sitten aloittanut tämän tytön tarinaa..
Tällä viikolla otin hänet esille ja aloin maalata uudelleen.
Eilen syntyi nuo salaperäiset kasvot.
Mietin vielä, jatkanko niitä..






Olen ollut paljon jossain muualla viimeaikoina.
Hautajaiset,  Helsinki, sukulaisten tapaamiset, telkkariohjelman teko, pesuhuoneen lattiaremontti..


Nyt olen läsnä tässä.
Hiljaisuus ja pysähtyminen täyttävät aikaani.

"Katso nykyhetkeä rakastavin silmin, sillä siihen sisältyvät ne ainoat asiat, jotka ovat ikuisesti totta"

Hän on neljäs tyttö. Hänellä on kruunu päässään.
Hän on prinsessa.
Voisin tehdä tästä nelikosta kivan pikku sarjan..






"Rakastaa ja saada  silmät sormenpäihin"..
...silmät nähdä, kuulla, tuntea

En muista kuka näin kirjoitti. Jotenkin tuo kosketti minua syvästi.

Mielestäni myös tuo vanha grafiikan vedos oli epäonnistunut,
joten maalasin kasvot uudelleen.



"Pyhä Jumalan lapsi,
milloin sinä opit,
että ainoastaan pyhyys voi sinua tyydyttää ja
antaa sinulle rauhan?"-IOK


vanhasta grafiikasta uuteen ilmaisuun

Tein nämä kolme erilaista tyttöä vanhoista, mielestäni epäonnistuneista grafiikkavedoksistani.

Kaikissa oli melkein sama vedos.
Värimaailma hiukkasen erilainen.

Käytin mustetta ja akryylimaalia.

On niin mielenkiintoista, kun melkein mistä tahansa voi saada inspiraation omalla uudelle ilmaisulleen.

Tykkään heistä kaikista.
Kuka sinusta heistä kiinnostaa eniten ?

kivaa, antoisaa uutta alkanutta Joulukuuta ♥

"Ego yrittää opettaa sinulle, miten saat omaksesi koko maailman, mutta kadotat oman sielusi"-iok

Sen näet, mitä odotat näkeväsi, ja sitä odotat, mitä kutsut luoksesi.

Kun haluat vain Rakkautta, et näe mitään muuta.

Pyhä Henki opettaa, että kohtaat aina oman itsesi ja että kohtaaminen on pyhä,
koska sinä olet pyhä.

Jumala kutsuu sinua, etkä sinä kuule, sillä olet kiinnostunut vain omasta äänestäsi.

Valkeuden lapsi, sinä et tiedä, että valkeus on sinussa.

Jokainen, jonka näet valkeudessa,tuo oman valkeutesi lähemmäksi tietoisuuttasi.
Rakkaus johtaa aina rakkauteen.


Nämä kaikki ovat "Ihmeiden oppikirjasta".
Haluan jakaa ne teille, jotka haluatte ne kuulla, nähdä, tuntea, ottaa vastaan.

Ei ole pakko.
 En halua tupuuttaa.
Kaikilla meillä on oma tie, omat sanat ja omat kuvat. ♥
Mutta olemme yhtä!

"turhamaisina väreissään kimaltaen , taivaan mysteerit syttyvät ja sammuvat,aikakaudet kulkevat hiljaisina kulkueina, kosmisessa autiomaassa ohitsesi,eivätkä huomaa sinua "-H.Liehu

hän sai erilaisen tausta tänään...

Eräs tuttuni haluaisi ostaa hänet.
Aina on vaikeaa luopua viimeisestä.







Piirtelin myös häntä tänään.
Mustetta, mustaa pääasissa.
Saa nähdä, jatkanko..

"Et voi myydä sieluasi mutta voit myydä tietoisuutesi siitä. Et voi nähdä sieluasi etkä tuntea sitä, niin kauan kuin näet jonkin muun sitä arvokkaampana."-IOK

Tein tämän maalauksen melkein 10 vuotta sitten.
Sitä tehdessäni oivalsin, ymmärsin, että kun nöyränä, ei suorittavana, ei mitään odottavana, maalaa, sielu voi puhua minulle maalaukseni kautta.

Viime aikoina olen halunnut muuttaa vanhoja maalauksiani, piirustuksiani, lisäten niihin jotain, muuttaen niitä.
Aina uudesta ei tule mielestäni parempaa mutta kuitenkin erinlainen.
Ja prosessi on tärkein. läsnäolo, ei tulos.

Aloin muuttaa tätä "sieluni kuvaa". Toistaiseksi hän on tällainen.
Ihan en ole vielä tyytyväinen.
Tyttö on "liian siisti".





Viime perjantaina minua filmattiin "Pisara"-ohjelmaan.
He, ohjaaja ja kuvaaja, halusivat, että maalaisin jotain.
Maalasin häntä (alempi kuva) ja tuota kohtausta tehtiin ainakin 1 tunti.
Pilkku kävi välillä kurkkailemassa.

En tiennyt aiemmin, mikä tuo ohjelma oikein on.
Enhän koskaan päivällä katso telkkaria.

Ohjelmassa vierailee aina eri henkilö.
Hän lukee lempikohtansa Raamatusta ja kertoilee, miksi juuri nuo sanat j…

istua sisällä lämpimässä, katsoa ikkunasta, kun tuuli riepoo puita

Tein alkuperäisen "oman kuvan " muutama vuosi sitten.
Hän oli kehyksissä värittömänä, mutta voimaannuttamana.
Pidän tuosta liikkeestä..

Olen tehnyt hänestä monta versiota, kolme.
Tämä on kolmas. Tein sen perjantaina.
Aluksi ajattekin tehdä hänestä enkelin..

Laitoin kehyksiin (50x70cm, noin)










Tänään piirtelin monta tuntia tyttäreni kanssa.

En tiedä, mistä tämä hahmo sai alkunsa.
Jotenkin hassu, omalla tavallaan kiva.
Joku tarina heillä on kerrottavanaan.

Jotain kuninkaalista tai ylevää  =)










"Sinä omistat ainoastaan sen, minkä voit antaa pois ja mistä pystyt luopumaan."-A.Fredenholm

Viime päivinä ajatukseni ovat harhailleet Filippiineillä, hurjamyrskyissä, maanjäristyksissä..
En osaa ymmärtää sitä tuskaa, kauhua, surua.
Vain osaan ymmärtää sen, minkä itse olen kokenut.

Mitä voin tehdä?
Antaa SPR:n kautta rahaa. Rukoilla.
Olla kiitollinen, että oma kotini on ehjä?
Miten osaisin ymmärtää?

"Katso, että kuivaat kärsivän kyyneleet, ennen kuin aurinko kuivattaa ne.
Armeliaisuutta ei esiinny tunteessa vaan toiminnassa."



Mitä taiteelta ja taiteen kokemiselta halutaan, on samaa, mitä tarvitaan sen luomiseen: itsensä unohtavaa keskittymistä, josta puuttuu kokonaan hyötyajattelu. -Elisabeth Bishop

Hän on ollut melkein 10 vuotta kehyksissä makuuhuoneessani, mustavalkoisena.
Tänään halusin väriä hänelle..
Hieman vielä viimeistelen.






Hän on ollut kaapissani melkein 10 vuotta.
Hän oli silmät kiinni.
Avasin hänen silmänsä ja muutin värejä ja jotain muutakin..
Laitoin hänet uudelleen samoihin kehyksiin ja seinälleni.






Olen viime päivinä etsinyt vanhoja enkeleitäni, joita olen muutellut, ja tehnyt uusia.
Haluan järjestää jo aiemmin mainitsemani Enkelinäyttelyn olohuoneeseeni.
Todennäköisesti kahden viikon kuluttua.


Taiteemme viestii jatkuvasti, ja meidän on oltava tietoisia siitä, mikä viesti on.

Mietin, riittääkö minulle, että maalailen enkeleitä?

Jos kaikki vain jää sille tasolle.

Voinko saada muutosta itsessäni, muissa ihmisissä todella katsomaan, huomaamaan , ymmärtämään, että meidän itse täytyy olla noita enkeleitä.
Meidän täytyisi löytää se intohimo,oikeasti toimia, tehdä jotain maailmassamme, josta puuttuu niin paljon rakkautta.

" Missä henki ei työskentele käden kanssa, siellä ei ole taidetta" L.D.Vinci

Ostin tänään itselleni ihanan, rukehisen linnunhäkin.
Se on kolmas häkkini, tai oikeastaan neljäs. Yhden olen antanut tyttärelleni.

Noissa vanhemmissa pidän valokyntteliköitä.
Tässä uudessa poltan punaista kynttilää.

Muistan aina sen tarinan linnusta, joka asui kultaisessa häkissään.
Hän ei enää osannut lentää pois vankilastaan, vaikka ovi oli auki..
Näin varmaan meille ihmisillekin käy.


" Koko matka taivaaseen on itseään taivasta."

keskiviikkona

Jooga ohjaa syvälle.
Joogan ohjaaminen vie syvemmälle, itseen, minuun.

Tänään näin itseni.
Ymmärrän nyt enemmän, että kaikki muut, paitsi Rakkauden sanat, ovat rakkauden pyyntöjä.

En tiedä miksi tänään, tyttäreni sairaus sai minut niin surulliseksi.

Kurjaa, kun "velipuoli"-sarja loppui.
Jäin siihen maailmaan.


Ylimmäisen tytön ja linnun tein eilen, vanhan päälle.
Tänään tein alemmat.
Sinisempi on salamalla otettu, vaaleampi tavallisen lampun alla.

marraskuun pimeys lämmittää

Löysin vanhan repaileisen akvarellipaperin, jossa enkeli sivussa.
Tein uudet kasvot enkelille.
Sivulle toiset, isommat kasvot.
Halusin yhdistää heidät.
Vanhasta Raamatusta kohtia, jossa enkeli ilmestyy Marialle..


Onneksi minulla on kehyksiä kaapissani..

Marraskuu, hyväksyn sinut!

Eräs zenbuddhalaisuuden mestari määritteli zenin ytimen:
" Yhden asian tekeminen kerrallaan."

"Yhden asian tekeminen kerrallaan tarkoittaa täydellistä tekemisen keskittymistä, täyden huomion antamista tekemiselle. Se on antautunutta toimintaa- uusia mahdollisuuksia avaavaa toimintaa."-E.Tolle

Olla läsnä mitä, ikinä tekeekään, minne ikinä meneekään.
Se on aina mahdollista.

Tieteellisten tutkimusten mukaan ihmisen on mahdollista olla onnellisempi, myötätuntoisempi, kun hän meditoi säännöllisesti tai on läsnä yksinkertaisimmissa, jo autonomistuneissa toiminnoissa, kuten hengitys, kävely..

Kun harjoitellaan ja ollaan läsnä sellaisissa toiminnoissa, joissa ei tarvitsisi olla, esim. hengityksessä, tuo harjoittelu mahdollistaa myös muissa vastaavanlaississa toiminnoissa läsnäolemisen, kuten esim tunteissa.
Tunteet eivät riepottele ihmistä, ne menevät läpi ja ihminen ei jää niihin kiinni. Hän ei ole tunne.

Näitä läsnäolemisjuttuja katselin Yleteemalta muutama päivä sitten…

lauantaina muistelupäivä..

Lauantaina on Pyhäinpäivä.
Kristillisten pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä.
Minä muistelen isääni, joka kuoli 3,5 vuotta sitten.



Innostuin jälleen kerran maalaamaan enkeleitä.
Alempi kuva on vanhemman enkelin päälle äsken maalaama.



Huomaan, että haluaisin muuttaa melkein kaikki, ainakin 5 tai enemmän vuotta vanhat teokseni...
Huomaan siinä oman muutokseni.

Valontäyteisiä hetkiä teille ♥