Siirry pääsisältöön

paperipussista kehyksiin..



Tykkään näistä kolmesta tytöstä/naisesta etenkin.
Ehkä en raaski heistä, ainakaan heti luopua, ainakaan en "tytöstä ja linnusta"

Halusin kehystää heidät.
Heidät olen maalannut Alkon pussien päälle..

Eli näyttelyssäni on kolme taulua ja kahdenlaisia pussia.

Osat pusseistä laitan ehyelle seinälle eli noin 15,
firman pussit pöydälle ja yksi pussi saa sisäänsä ison kimpun valkoisia kuivakukkia.
Taulut vastakkaiselle seinälle muista pusseista.

Näin olen suunnitellut. =)
Ensi maanantaina 1.6. on ripustus ja avajaiset.








Kommentit

sirkkis sanoi…
Todella ihania ja minä ihastuin ensimmäiseen kuvaan. Ihanat tytöt pusseissa. Ikävää kun en pääse katsomaan , luonnossa ovat varmasti vielä ihanampia. Onnea näyttelyyn ♥
Leena Lumi sanoi…
Minäkin pidän ekasta eniten, kuten Sirkkis.

Mukavia näyttelyfiiliksiä<3
Jael sanoi…
Hauska idea maalata pussien päälle:)
Ihanat kuavt,minäkin pidin ekasta,mutta muutkin ihania.
Onnea näyttelyyn !
Harakka sanoi…
Jostain kumman syystä mä tykkään myös siittä ekasta eniten, vaikka ne muutkin ovat todella kauniita.
Onnea taas sulle näyttelyyn oikein paljon!
Timo Lampi sanoi…
Kaikki tyttökuvat on niin ihania!
Minä onnellinen saan kattella muutamaa tyttöstä ihan tässä omassa huoneessa!
sirkkis:
kiitos sirkkis..
tervetuloa Uuteenkaupunkiin retkelle =)

Leena Lumi:
Sinäkin voisit joskus pistäytyä täällä Leena <3

jael:
Ehkä tuo eka on vaikuttavin??
Itse pidän keskimmäisestä..=)

harakka:
Kiitos Harakka <3

Timo Lampi:
Kiitos ihana Timo.
kehystin vasta nyt sen alkuperäisen, joka sulla on korttina..=)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …