Siirry pääsisältöön

"Jokainen sana on yksi askel enemmän hiljaisuuden syvyyden saavuttamiseen." (Juutalainen viisaus)







Kaikista voimakkain muusa on sisäinen lapsemme.

Löydämme oman lahjamme, kun lopetamme sopeutumisemme omiimme ja muiden malleihin.
Opimme olemaan oma itsemme ja annamme luonnollisen kanavamme olla avoinna.






Olen joskus kirjoittanut nämä lauseet muistikirjaani.
En muista mistä tai keneltä.

Tänään oivalsin vahvasti tuon "sopeutumisen OMIIMME malleihin".
Aina olen ajatellut, että en halua sopeutua tai elää muiden mielipiteiden mukaan, omassa elämässäni.

Myös minun mallini ei oikeasti ole se oma aito mallini.


Kommentit

Unknown sanoi…
Viisaita sanoja, Hannele!
Olen jo oppinut olemaan olematta se vastarannan kiiski. Olen kuitenkin viellä omassa muotissani. Mukavahko, suoraan sanova, jos kysytään, kiusattujen ja sorrettujen puolella, sellainen kuin päätin parikymppisenä olla.

"Vapaana" ollessani olen todellinen itse, se vapaus koittaa taas ylihuomenna. Huomasin syksyllä olleeni erittäin närkästynyt, kun olin kuvitellut kuinka on taas ihanaa kun Vaimo lähtee töihin ja saan olla aivan rauhassa päivät maalla, mutta olinkin lupautunut huolehtimaan pienestä koululaisesta syksystä kevääseen. Asiaa ei voinnut laittaa humalankaan piikkiin, olinhan ollut jo ilman viinaa kaksi ja ½ vuotta.

Mukavaa on ollut pikkumiehen kanssa, sitä en kiellä. Voimat vaan eivät aina tahdo riittää. Pikkumies joskus sanoikin kun häntä hain koulun portilta, että; "ai, sä oot taas noin kipee, mennää sit suoraa mummulaa". Kaiken ne huomaa.

Mukavaa kesän jatkoa sulle sinne!! :)
sirkkis sanoi…
Mukavia ajatuksia ja hyviä oivalluksi kuka minä oikeasti olen. Ihana neito kukkasin ♥
Jael sanoi…
Kauniita sanoja taas. Toivottavasti kaikki säilytämme sen sisäisen lapsemme.
Timo lampi:
Sinulle myös lempeää, vapauttavaa omaa aikaa, ihanaa kesää =)

sirkkis:
Joskus vain katsoo ja ei näe..
ja onneksi sitten joskus näkee, sen mikä on aina ollut, mutta ei ole nähnyt =)

Jael:
Kun olemme yhteydessä sisäiseen lapseemme, säilytämme yhteyden, hän ei katoa..
halit sulle =9

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

haiku, tanka

Haikuruno:

ikävä kasvaa
ihossa kaipuun laulu
hengitän hiljaa
joutsenet eivät ole
levittäneet siipiään


Viimeisenä lyriikkakurssipäivänä saimme kotitehtävän, joka täytyy palauttaa toukokuun loppuun mennessä.
Saamme valita runon alalajeista mieluisimman ja kirjoittaa sen mukaisia..

Valitsin alalajikkeesta: HAIKU JA TANKA.

Haiku ja tanka ovat japanilais-kiinalaisia klassisen muotokaavan kuvallisia runoja, joihin liittyy elämänfilosofiaa.
Haiku 17 tavua, jaettu säkeiksi suhteessa 5-7-5, tanka 5-7-5-7-7.

Ehkä joissakin runoissani löytyy elämänfilosofiaa, mutta ainakin määrätyt säkeet ovat mielestäni oikeissa suhteissa.


Tankarunoja:

istun kivellä
perhonen lentää ohi
aukaisen silmät


aurinko paistaa
lokki ikävöi merta
hengitän sisään


uneksin eilen
sateen kosketuksesta
alastomana


hiljaisuus kutsuu
yksin kaupungin yössä
olen itsessä

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut
Hän on päässyt kehyksiin