Siirry pääsisältöön

taidekirjani...



"Sieluni lintu"





"Unimaailmani"



Minun vanha tietokoneeni simahti täydellisesti, vieden mukanaan kaiken, ei niin tärkeän, ei korvaamattoman.

Opettelen nyt uuden läppärini kanssa ilmaisemaan, tulostamaan, rajaamaan...
Olen ollut tosi piukassa, tosi hermostunut, kärsimätön.
Ehkä vähitellen kaikki alkaa sujumaan, kuin vanhan koneenikin kanssa, tanssi!

Onnistuihan nytkin laittamaan tänne taidekirjani uudet sivut =)

Ihanaa elokuisia tuulia ja syksyn tuoksuja teille!

Kommentit

RunoTalon Sari sanoi…
Voin hyvin ymmärtää uuteen koneeseen opettelun vaikeuden. Onneksi aina lopulta kaikki alkaa sujua kun pääsee vauhtiin. Minulla on ollut monta kuukautta uusi kuvankäsittelyohjelma odottamassa, että opettelisin sen ja siirtyisin sen käyttön. Vanha on niin ihana, helppo, nopea ja tuttu, mutta uudella saisin uudenlaisia juttuja. Kärsivällisyyttä vain tarvitsen minäkin.

Selasin koko sivun alas asti ihaillen sielukkaita kuvia ja tekstejä. Ihania kaikki tanssivat tytötkin. Paljon valoa on matkassani kun nyt jatkan päivääni <3 Valoa ja iloa sinulle Hanne <3
Pitkää pinnaa läppärin kanssa....minulla vajaa puolivuotta sitten kävi samaoin..:)
Leena Lumi sanoi…
Oi, minä oikein pelkään, että mun rakas työjuhta hajoaisi. En oikein ole hyvä oppimaan uusia tekniikoita...

Hienosti näyttää sujuvan, kivat kuvat <3
Jael sanoi…
Pian varmaan jo totut uuteen laitteeseen,siihen tottuminen vie oman aikansa.Itse tykkään oppia uusia tekniikoita. Eilen päivitin Windows 10 koneelleni ja oli kiva katsella mitä uutta tuossa oli Windows seiskaan verrattuna:)
Runotalon Sari.
Kiitos sinulle kannustuksestasi..
Kiitos valosta <3
Sinulle myös toivotan , halauksin

Irmastiina:
kiitos neuvostasi.
Ehkäpä piankin opin =)

Leena Lumi:
pakko tässä maailmassa on kait koko ajan etsiä, löytää, luopua, onnistua =)

Jael:
Päivä päivältä jotain oivallan .
Haleja <3
sirkkis sanoi…
Tuo vanhankoneen simhtaminen on jotenkin murskaavaa. Miettii mitä katosi ja mikä säilyi.Taidekirjasi sivut ovat suloisia taas.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin