Siirry pääsisältöön

jälleen tyttö ja lintu..










Yläkuvan tytön kasvot olin jättänyt maalaamatta. Pelkäsin, että kadotan sen herkkyyden..
Nyt maalasin, tosin en alkuperäiseen...väriä

Oisi kiva tehdä "Tyttö ja lintu"-teemalla näyttely jossain.
Mulla on heitä niin monta jo.

Ihanaa, kun linnut laulavat jo ja kovaa. Koko ajan heitä saapuu lisää etelänmaista,
kunhan vain tuo lumentulo ja pakkanen jo heltiäisi.

Melkein jo voin toivottaa teille ihanaa viikonloppua ♥
Mulla se alkaa tänään neljän jälkeen!!

Kommentit

Kiiris sanoi…
Totta, ihanaa herkkyyttä yläkuvassa. Värien niukkuus siinä tuo tytön kasvot kauniisti esiin. Tykkään ihan hirmusesti!
Aurinkoa päiviisi♥
Toivon, että näyttelyunelmasi toteutuisi! Nuo ovat niin kauniita, keräisivät varmasti paljon ihastuneita katseita!
Harakka sanoi…
Herkkä on kyllä tytön ilme ekassa kuvassa.
Kauniin kuitenkin siittä olet väreilläkin saanut, herkkää siinä on vieläkin.
Varmasti olisikin tykätty näyttely, jos sellaisen pitäisit.
Jess sanoi…
This is my first visit here and i like what I see. :) I shall be back for more lovely images!xx
Kiiris:

Voisin pitää molemmat=)
Ihanaa viikonloppua sinulle ♥

Helmi-Maaria Pisara:
Täytyy alkaa etsiä aikaa ja paikkaa..
Yleensä galleriat ovat niin kalliita...
Voi hyvin ♥

Harakka:
Ihanaa viikoloppua sulle harakka. Missä sun lintukuvasi?


Jee:
So nice, you are here=)
Welcome back.
I was in your blog too..Nice!!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …