Siirry pääsisältöön

Tyttö ja nukke..














Eräs tuttuni on kiinnostunut " ota tämä hetki syliisi"- taulusta, joka on minulle hyvin tärkeä. ( ylin)
Hän on juuri nyt viikon lomalla ja loman jälkeen harkitsee, miettii, niin kuin minäkin..

Halusin tehdä tuosta taulusta toisen "alkuperäisen", erilaisen.
Siirsin kuvan ja aloin maalata sitä uudelleen..
Taustaa mietin. Se on vielä kesken.
Haluaisin ehkä sinne jotain kirjoitusta, sanoja , jotka ovat tärkeitä...

Kuvat ovat otetuu samasta eri valaistuksessa. (alemmat)

Ihanaa uutta alkavaa viikkoa teille. ♥
Toivottavasti aurinko hellii meitä edelleen!!

Kommentit

Jael sanoi…

Suloinen tyttö:) Ja oikein hyvää viikkoa myös sinulle Hanne!
Harakka sanoi…
Tyttökin miettii, kaunis!
Jael:

kiitos sinulle ♥
Aika rientää hurjaa vauhtia täällä. Entä siellä?

Harakka:
Niin miettii..=)
Ihanaa uutta viikkoa sulle ♥
Hannele:
kiitos sinulle hannele, ♥
Irmastiina sanoi…
Ymmärrän miksi ylimmässä kuvassa oleva on tärkeä sinulle...:)
Kaunis on tuo uusikin.
tinttarus sanoi…
KAunista♥
Opin viime viikossani ottamaan hetken syliini:)

Paljon kauniita ja koskettavia hetkiä sinulle!
Kiiris sanoi…
Tämä on kyllä niin suloinen.... ja hieno tauluna♥
Irmastiina.
niin ♥
Ehkä voin silti luopua,
saanhan tästä uudestä kin merkitsevän..
kiitos sinulle

tinttarus:
kiitos sinä ihana ♥
Aina meillä on tilaisuus puitääs hetkeä sylissämme,
joskus vain unohdamme, olemme muualla..

Kiiris:

kiitos sinulle kiiris=)=)
Kirjailijatar sanoi…
Ylin taulusi onkin kovin koskettava. Ja niin tärkeä lause.

Minäkin toivon aurinkoa ja hiukan lämpöä myös, sinne sinullekin!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …