Siirry pääsisältöön

enkelin tarina

"Kun saavuin maan pinnalle kukaan ei tuntenut minua

tulivuoret käänsivät katseensa
täynnä hämmennystä

joki välkkyi kuin jumalan riisuttu viitta

eivät yöstä esiin puhjenneet kaupungit
eivät unessaan kohisevat koivut
osannet kertoa
miksi minut oli lähetetty tänne
selvittämään yksinäisyyden aritmetiikkaa

vain jotta luovuttaisin työni tähtinä kiiluvalle
tyhjyydelle
ja katoaisin takaisin sinne mistä
minulla ei ollut muistia"
-Heidi Liehu


Piirtelin  toissapäivänä kirjekuoreen (a3) tussilla viivoja, kaaria, suttuja...
Teen niin usein.
Jatkoin, tarkensin, muutin,  hänestä alkoi tulla enkeli.

Halusin antaa hänelle väriä..

Ottamastani kuvasta hänestä, tuli hieman epätarkka mutta se sopi mielestäni tilanteeseen, tunnelmaan.






 Myöhemmin  korjailin,  muutin ilmettä tunnelmaa..






Kokeilin  picasalla , muutin kuvan vastaväreiksi ja maalasin uudet kasvot .





Muuttelin kasvoja kauniimmaksi.
Niistä tuli liian "kauniit", mutta sopivat tarinaan..





Tänään maalasin eka tai toka enkelin päälle uudet kasvot..
Muutin taustaa sinisemmäksi..

Hän on minun lempparini näistä.

Kysyin itseltäni, mikä enkeli minä näistä juuri nyt olen?
Entä sinä?




Minusta tuntuu, että Enkelistä oikeasti juuri tänään, täällä maailmassa,
tuntuu samalta kuin minun  tästä enkelistäni...


"Lohduttaen sade huuhtoo
enkeleiden tummuneita siipiä, huuhtoo
niiden hohtavia käsivarsia

Tuuli kohottaa ne ilmaan
tuuli hyväilee niiden siipiä
valo solmii niiden viittojen repeytyneet liepeet
ylitse pimeiden kaupunkien

tuuli keinuttaa niitä hiljaisella rannalla"
-Heidi Liehu

Kommentit

Leena Lumi sanoi…
Oranssi enkeli on ihana!

Kiitos♥

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin