Siirry pääsisältöön

Taidekirjani



Tyttö ja lintu ovat päässeet heti kannen jälkeen..
Liimasin alle harsoa, jonka päälle maalasin akryyliväreillä.




3-4 sivu
Liimasin oman "suttuni" toiselle sivulle ja piirsin kukkatytän toiselle ( eilen)
Akryyliväreillä




Hän on jossain sivulla 24..
Liimaan sivuja yhteen, jotta ne ovat vahvempia ja kestävät enemmän värejä...
Hän on ensimmäinen tyttö, jonka olen tähän kirjaan tehnyt.







Hänet olen tehnyt heinäkuussa, silloin kun kesä vietteli meidät!







Hän on toinen kuva, jonka olen tähän kirjaani piirtänyt, akryylein.
Aion laittaa jotain myös toiselle sivulle..




Hän on viehättävä mielestäni..
Joten unelmoiva, läsnä itsessään..




Ostin kirjastostamme poistoina pari vanhaa kirjaa. 1e kpl.

Aloin tehdä Topeliuksen "Kuninkaan hansikkas"-kirjasta omaa taidekirjaani.
Siinä on ihanat vanhat koukeroiset, taiteellisen kannet eli niille en aio tehdä mitään.

Ajattelin maalata ja piirtää kirjaani, kirjoittaa omia ja viisaiden ihmisten sanoja, runoja..
liimata jotain kivaa ja mielenkiintoista..
 Kirja elää..

Kommentit

Anja sanoi…
Siitä tulee ihana :) on sitä jo nyt! Hmm. pitäisiköhän minunkin etsiä sopiva kirja...
Hallatar sanoi…
Sielukkaita ihanuuksia. <3
Hienot kuvat! Kirjaston pitäisi siivota useemmin
sanna sanoi…
Mä en ole ikinä raaskinu käyttää kirjoja muutoin kuin alkuperäiseen tarkoitukseensa, vaikka olen haalinut muutaman poistokirjan eri tarkoituksiin. Mutta tämä sun kirja on kyllä niin kaunis, että mietin pitäisiköhän minunkin.
arleena sanoi…
Hieno idea käyttää vanhoja kirjoja taidekirjoina.
Katja Maki sanoi…
So lovely! I love how you paint over an old book with your beautiful images. Instead of reading words, we get to read your amazing art! Thanks for this!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin