Siirry pääsisältöön
Ihminen voi kaivata epätoivoisesti rakkautta elämäänsä. Hän saattaa etsiä sitä vuosikausia
pitkien matkojen takaa, jostakin kaukaa, vaan ei omasta sisimmästään. Silti rakkaus on koko ajan ollut aivan hänen ulottuvillaan. Se on ihmisen sielun reunalla, mutta hän ei vain ole sitä havainnut. Kun hän on kokenut tuskaa, sydämen ovi on iskeytynyt kiinni, eikä hän kykene avaamaan sitä , saadakseen rakkautta.
Boris Pasternak on sanonut: "Kun suuri hetki koputtaa elämäsi ovelle, sen ääni ei ole yleensä sydämesi hyskettä kovempi, joten se jää helposti havaitsematta."

Rakkaus on kaikkein syvin luontomme, ja jokainen etsii rakkautta
joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Ei ihmisen tarvitse lähteä etsimään rakkautta;
hänen on pikemminkin pysyttävä aloillaan, niin etttä rakkaus voi löytää hänet.
Kun ihminen rakastaa ja sallii itseä rakastettavan, hän alkaa asuttaa iätöntä valtakuntaa yhä etenevässä määrin. Pelko muuttuu rohkeudeksi, tyhjyydestä tulee runsautta, ja välimatka kasvaa yhteydeksi.
(Otteita kirjasta "Anam cara-kelttiläistä viisautta)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarvitsemme valoa !

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham




" On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme.
Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein





" Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin