Siirry pääsisältöön

Sidessä

Lomamatkamme vanhemman tyttäreni kanssa Turkin Sidessä oli suloinen, kuuma, vapautus arjen rutiineista.
Makasimme auringossa, varjossa, lenkkeilimme, minä uin, tyttäreni kävi puntilla ja nautimme suuresti.





Olen ollut n 10 v sitten nuoremman tyttäreni kanssa Marmariksessa.
Jouduin tyttäreni esiliinaksi, hänen treffeilleen.
Seuralaisenani oli tuolloin minua yli 20 v nuorempi turkkilainen mies, johon melkein ihastuin.
Muuten en pitänyt Marmariksesta.




Hotellimme, josta kerron myöhemmin, oli n 4 km Sidestä, maaseudun rauhaan.
Teimme kaksi omaa retkeä Sideen, katsomaan vanhaa kaupunkia ja sen aarteita.
Eka retkellä harhauduimme väärään kaupunkiin.
Kukaan bussissa ei ymmärtänyt englantia, saksaa..




Sultan Spicen miehet olivat vihaisia kun kuvasin heitä, ilmaiseksi.
En ostanut mausteita.





Nuo lierot, kierot, villit, vastenmielisetkin myyjät.
Tämä ihana myyjä sai meidät nauramaan ja huomaamattamme ostaamaan kolme paitaa?




Nämä viehättävät, ystävälliset turkkilaiset yrittivät neuvoa meille, kuinka pääsemme Siden vanhaan kaupunkiin. Olimme tulleet Mangveen vahingossa.




Siden satama vilisi upeita laivoja.
Emme tehneet yhtään meriretkeä.





Roomalaisten valtakunta on joskus kauan sitten yltänyt Turkkiin asti.
Muistoina Sidessä upeita, vanhoja raunioita, pylväitä, vanhoja rakennuksien osia..




Joku upea rakennus tässä, joskus.




Täällä saimme rauhassa katsella, koitella, unelmoida.
Liikkeen omistaja oli saksalainen nainen, joka ystävällisesti, tuputtamatta opasti tarvittaessa.
Ostimme tuliaiset täältä.





Ihana aurinko pilvien suojissa.
Tuo lempeä hetki toi viileyden.
Meri, kuinka sinua rakastankaan!


jatkoa Turkin matkastamme kuvin seuraa tulevina päivinä..

Oi, mulla on 99 lukijaa!!
Tervetuloa helena-kara ♥
Kukahan on sadas??

Ihanaa sateista keskiviikkoa kaikille ♥
En ole kerinnyt kommentoimaan blogeissanne mutta kyllä pian taas aikaa alkaa löytyä.

Kommentit

Pepi sanoi…
Voi, ihania kuvia!
Itse olen aikoinaan käynyt useammankin kerran Marmariksessa ja sen ympäristössä, silloin kun se oli pienempi, inhimillisempi, rauhallisempi, ei niin "rysä" kuin kuulemma nykyään.
Olsikohan noin 10 vuotta siitä kun varasin matkan sinne, mutta onneksi joku englantilainen dokkari suli just sopivasti, joten peruin matkan ja vaihdoin kohdetta. Onneksi!

Istanbuliin haluan joskus...sitä ennen täytyy verestää kielitaitoa...
Ari sanoi…
Tuo vanha historia pylväineen on kiinnostavaa
Irmastiina sanoi…
Oi, ihanaa!

Teillä on ollut kyllä mahtava loma.
Niin kauniita kuvia.. tuo auriko pilven suojassa...pylväät...satama ja mikä ihana mekko sinulla päälläsi...:)


Aurikoa sinulle ystäväni♥
Yaelian sanoi…
Ihana matkakertomus ja kuvasi kertovat paljon matkastanne.Tyhmä maustekauppias!!!
En ole koskaan käynyt Turkissa (paitsi istunut 6 tuntia lentokentällä)mutta Istanbuliin haluaisin minäkin joskus tutustua.
wihtori sanoi…
Tuo viimeinen merimaisemakuva on jotain aivan mieletöntä...ah.
sylvi sanoi…
Voi kun ihania kuvia.
Teillä on ollut ihana loma.
Kiitos kun sain kuviesi myötä käydä matkalla.
Mukavaa keskiviikkoa!
trina sanoi…
Melkein kuin olisi ollut matkalla mukana, kun luki ja katseli kuviasi. AIvan ihana tuo meri...
trina sanoi…
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
arleena sanoi…
Kiitos matkakertomuksestasi. On aina mukava katsella ja ihastella kuvin matkoja.
Turkissa olen käynyt vain päivämatkalla Marmariksessa.
♥ Hannele sanoi…
juuri eilen ystäväni kertoivat onnistuneesta matkasta Turkkiin
Pepi:
Kreikka on ollut suosikkimaani (etelän kohteista).
Myös minua kiinnostaa Istanbul.

Ari:
Niin..

Irmastiina:
=)
Ostin tuon mekon Turun messuilta. Olikohan käsityö- jas askartelumessut tai vastaavat.
Olen tykännyt. Pellavainen, ihana, lötkyinen..

Aurinkoa sinulle!

Yealian:
Istanbul kutsuu myös minua..
On niin monta paikkaa, jonne haluaisin vielä matkustaa=)
Aurinkoa sieluusi !

Wihtori:
Se tunnelma siellä utuisessa, auringon pilkahduksessa oli niin pehmeä ja suloinen..=)

Sylvi:
Aina kaukana pois arjestaan avartaa, antaa ymmärrystä, kiitollisuutta..
Halauksia!

trina:
meri siellä on ihan erilainen kun täällä..
Voi kun me ihmiset osaisimma arvostaa, pitää huolta, kunnioittaa meristämme, luonnostamme, eläimistämme..

arleena:
Päivässäkin voi kokea ja nähdä paljon..=)

Hannele:
Turkki on hyvä maa vierailla, nauttia auringosta, merestä, kulttuurista..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !