Siirry pääsisältöön

"Mikään muu ei kykene valaisemaan kuin käsittämätön"






Tänään koko maailmani nukkui usvan sylissä.
Oliko kylmä vai lämmin?
Kaunista, pehmeää, niin utuista.

Olen melkein koko syksyn talssinut ihan vähän liian isoissa kumppareissa metsälenkeillä Pilkun kanssa. Minusta tuntuu, että minulle on tullut marssimurtuma tai joku rasitus, oikean jalan varpaan tyveen. Onneksi tukevissa lenkkareissa voin
huoleti vaellella, paitsi, että jalat ovat märkinä.

Pimeys vain lisääntyy ja valo vähenee.
Yksi eksynyt kärpänen harhailee kohti lamppuja.

Tänään tulee mun lempiohjelma Avalta klo 20.00. "Taiteilijat"

Kommentit

Runotalon Sari sanoi…
Jotenkin on ollut ihanaa ja taianomaista tuo sumuisuus. Maailma tuntuu erilaiselta. Onkohan se muuttunut oikeasti...
Kirjailijatar sanoi…
Tuli mieleen, etten ole tainnut koskaan katsoa Avaa...ai että sieltä tulee hyvää ohjelmaa, miten minä olen vaan ajatellut, että se on jotain hömppää.
Heli sanoi…
Mää uskon, että maailma on muuttunu oikeesti - enemmänki sisäsesti, ku vielä ihan ulkosesti. :)

Ihania kuvia sulla, Hanne, jotenki niin vilpittömiä. <3
Yaelian sanoi…
Toivottavasti ei kauheasti satu jalkasi vaiva. Yritän muistaa miltä loppusyksy näyttää...
Kauniita kuvia olet taas tehnyt Hanne:)
sylvi sanoi…
Kaunista olet taas piirtänyt. Usva on niin salaperäistä.
Kiitos arpavoitosta, se on kaunis. sain enkelin tänään kotiini.♥
E-S sanoi…
Hei vaan, saat tunnustuksen blogissani! :)
Lastu sanoi…
Käsittämättömyys on valon lähde. Se avaa sielun kaikelle hyvälle. Kuvaat maailmaa kauniilla tavalla, niin sanoin kuin kuvin.
Irmastiina sanoi…
Kiitos ihanainen ihanasta enkelistä. Tuossa se odottaa kehyksiä ympäilleen.♥

Harmillista, että meillä ei Ava kanava näy...

Mukavaa iltaa sinulle ja Pilkulle.♥
arleena sanoi…
Marraskuun tunnelmaa, utuista ja leppoisaa juuri nyt.
Runotalon Sari:
Uskon , kokoajan kaikki muuttuu, hitaasti, rauhaisasti, mikään ei ole enää kuin ennen..

Kirjailijatar:
Katson itse niin vähän tekkaria...mutta tämä on lähellä minua aiheeltaan..mielenkiinnolla seurailen, miten eri taiteilijat ryhtyvät vaadittuihin haasteisiin..Joku voittaa joku putoaa..

heli:
Samoin minä uskon...
Kiitos heli sinulle♥

Yaelian:
Ei satu, kun pidän tukevia jalkineita lenkillä..
Kumpparit ovat joskus hyvä valinta mut ei pitkiä lenkkejä..
Kiitos sinulle Jael=)

Sylvi:
Usva, sumu on pehmoista, herkkää..
Hyvä, että enkeli saapui uuteen kotiin!

E-S: Voi kiitos sinulle♥
Otan lämmöllä ja ilolla vastaan.Pian=)

Lastu:
Halauksia ja ihania terveisiä sumun syliin, kuutamoon!

Irmastiina:
kiva että hän saapui luoksesi♥

arleena:
marraskuu näyttääkö se meille valkoista, lumen valtakuntaa??
Liirum sanoi…
Me ihmiset muutamme maailmaa hyvään vai huonoon suuntaan ? riippuu saadusta valostamme ja kaipauksestamme.
Onko valo tarpeeksi syvää ja tuottavaa sielulle ja onko oikea kanava käytössä ?
Villiviini sanoi…
Ihanat enkelisi tuovat valoa mihin tahansa päivään.Kiitos niistä! Hauska tutustua.
Liirum:
Totta.
Ajatuksemme jo vaikuttavat suuresti...ne ovat kuin tekoja..
Toivon että valoni ja ajatukseni toisivat paljon positiivisuutta maaimankaikkeudelle ja maailmaan..

Villiviini:
kiitos sinulle♥
Ihanaa saada uusia ystäviä, uusia tuttavuuksia täällä, täältä, tänne =)
Tervetuloa sydämellisesti♥

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !