Siirry pääsisältöön

Unelmieni talo


Life Book-harjoitus 7. viikolla: " The House of Dreams"

Tehtävään kuului syvempikin osio.
Talon sisälle eli taakse voi kirjoittaa elämänsä unelmista, niistä, jotka haluaa ottaa taloonsa mukaan.

Olen miettinyt unelmiani. Mitä unelmia minulla on, joita haluan viedä talooni?
Joskus, muutama vuosi sitten unelmani oli talo meren rannalla, jossain saaressa, puusauna, pieni laituri...Se merenrantamökkini on haalistunut.
Pitkään unelmoin samansieluista miehestä, joka rakastaisi luontoa, eläimiä ja minua..

Onko minulla unelmia enää?

Unelmani ovat ehkä muuttuneet toiveiksi, positiivisiksi ajatuksiksi, teoksi, muuttumiseksi...
Katselen, kuuntelen, peilaan itseäni ja huomaan niin paljon sellaista, jota haluaisin häivyttää, poistaa, repiä..ja niin paljon ihanuutta, jota haluan säilyttää, jakaa, olla kiitollinen...

mietin vielä♥

Suurin unelmani on unelma maailmasta, jossa ei olisi sotia, kaikki ihmiset olisivat siskoksia ja veljiä keskenään, suuri rauha, rakkaus välittäminen luonnosta, eläimistä , maapallostamme ja toisistamme!

Kommentit

Onpas sinulla ihana unelmien talo!
Irmastiina sanoi…
Kaunis on unelmiesi talo!

Kerro sitten, kun tiedät mitä taloosi haluat...☺

Tuo suurin unelmasi on minunkin ja aivan varmasti monen muukin suuri unelma...ei sotia, ei vääryyttä.
Kiirepakolainen sanoi…
Kauniiseen unelmien taloon mahtuu kauniit unelmasi!
Maria sanoi…
Voi miten kaunis talo...ja unelmat.
Yaelian sanoi…
Ihana unelmien talo;tuota tekee mieli katsella ja unelmoida. Toiveita ja unelmiakin on hyvä olla;ehkä joskus niistä jotkut toteutuvat.Olisipa tuo suurin toiveesi mahdollinen!
tinttarus sanoi…
Niin suloinen talo♥ Juuri sinulle ovensa avaavaksi sopiva! Suloinen nainen suloisessa talossa unelmien kanssa. Tärkeiden, vahvojen, kauniiden.
arleena sanoi…
Unelmatalo täynnä ihania unelmia.
Erjuska sanoi…
Ihana talo omenapuineen ja lintuineen : )
sylvi sanoi…
Kaunis on unelmasi talo ja unelmat ihania.
tinttarus sanoi…
Kiiiiiitos niin mukavasta kortista, se toi tullessaan kevättuulahduksen!
Se tuuletti hämärää ympäriltäni ja antoi ilojuovan päivääni!
Leena Lumi sanoi…
Oi, mikä suloisuus! Nyt lähetän tämän linkin Bessulle, joka etsii taloa;-)

Mukavaa viikonloppua sinulle! Taidekirjakin tulollaan...

Aana sanoi…
IHANA.... unelmien talo, luultavasti täynnä kauniita, herkkiä ja suloisia unelmia!!!!

Posti toi eilen korttisi, pidin siitä todella paljon ja aionkin kehystää siitä taulun, KIITOS!
Helmi-maaria Pisara:
Kiitos sinulle..
Talossani on joka suuntaan ikkunat, paljon valoa sisällä..

irmastiina:
Talossani on paljon valoa, ilmaa, tilaa, vähän huonekaluja!
Mahdammeko koskaan saada noita unelmiamme täyteen?

Kiirepakolainen:
Kiitos sinulle..
Taljon tilaa tarvitsen, ikkunoita, valoa!

Maria:
Kiitos..
Unelmia on hyvä olla ja niitä kohti lentää..

Yaelian:
Tuskin saavutamme koskaan sodatonta tilaa maailmassamme..Niin kauan kun ihmiset täällä tallustelevat..
Mutta on hyvä lähteä itsestään, sisältä!

Tinttarus.
Talo on tärkeä meille kaikille,
myös se ketä siellä asustelee...
haluan paljon valoa, kissat, Pilkun ja ystäviä..

arleena:
Talo tehty unelmista♥
ihanaa!

Erjuska:
Minulla on nyt yksi omenaapuu. Se tekee kyllä omppuja ja hyviä mutta uskon että niitä pitäisi olla kaksi!

sylvi:
Mietin vielä uusia unelmia...
Unelmia on hyvä olla ja niitä kohden suunnata..

tinttarus:
=)=)

Leena Lumi:
joo, hän varmaan tykkää=9
Mikä ihmeen taidekirja?
Ihanaa pian alkavaa viikonloppua sulle ♥

Aana:
kiva jos iloitset kortista.
ihanaa torstai-iltaa sulle♥
Harakka sanoi…
Ihanat unelmat ja talo!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !