Siirry pääsisältöön

maalailua..





Blooming true e-kurssissa toinen viikko .
Maalasin kahdelle kankaalle 3. kerroksen.
Edelleen leikittelyä, kokeilua, etsimisiä.
Ei suunnittelua, muotojen hakua..


Mitähän perjantaina?
4. kerros vai jotain muuta? Odotan innolla.
ja minulla on vielä yksi kangas odottamassa kolmatta kerrostaan..





Sauna lämpiää. Menen tekemään vastan itselleni.
Kamomilla haude päähän ja saunajoogaa.

Suloisia valontäyteisiä hetkiä.
Luonto pursuaa ihanuuksia, värejä, tuoksuja, lintujen lauluja..
Eikö tämä ole onnea!!

Kommentit

Seija sanoi…
Kuulostaa hyvältä :)
Ja näyttää!
Uunart sanoi…
Alimmainen työ on ihana, sininen hehkuu ja kertoo.
Oikein hyvää juhannusta sinulle. Kohta minäkin varmaan tarkenen maalata ulkona, sinne hajut haihtuvat eivätkä ärsytä. Nyt laitoin UUnartin puolelle kuvia, siksi tällainen nimi :-)
Yaelian sanoi…
Olet löytänyt ihania värejä;työsi pursuavat energiaa:)
Mukavaa saunajoogaa(ei sovi mulle se kuumuus joogatessa) ja ihanaa juhannusta!
arleena sanoi…
Nyt eletään kaunista ja valon aikaa. Se tuntuu sydämmeen saakka.
Hieno maalaus.

Aurinkoista juhannusta.
Kiiris sanoi…
Voi että! Niin rentouttavaa varmasti. Leikkiä väreillä, muodoilla, valolla... kerrostella...! Näihin kuviin voisi rakastua. Ei kyllästy katsomaan, aina löytyy jotain uutta!
Avletto sanoi…
Sun taulut ne pursuaa ihanuuksia värejä, tuoksuja,lintujen laulua. Näen myös mereistä väriloistoa, koralleja ja sellaista.
Kiiris:
oikein ihanaa Juhannusta sulle.
kiitos sanoistasi ja iso hali!

Avletto:

Voi kiitos sinulle..
saa nähdä mitä vielä tulee..
sulopista Juhannusta sin ulle. Halaus!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …