Siirry pääsisältöön

moderato = maltillinen tempo



Life Bookin viikon 35. tehtävä :
Enkelini, jolle kirjoitan kirjeen.

Kuvassa oma enkelini ja kirjekuori, jossa kirje odottaa...

Hieman tuo enkelini on kiiltokuvamainen, kaunis...
Tykkään enemmän rosoisista enkeleistä,
mutta näin tänään.

Kommentit

trina sanoi…
Kaunista, kirkasta ja raikasta. Mukavaa viikon jatkoa sinulle.
Yaelian sanoi…
Ihastuttava enkeli;ja värit hurmaavat:)
Irmastiina sanoi…
Enkeli on ihana!
Tykkään kovasti:)
sanna sanoi…
Ei tämä enkeli rosoinen ole, mutta ihastuttavan hyväntuulinen.:)
Kirjailijatar sanoi…
Minäkin tykkään enemmän rosoisista enkeleistä. Muutenkin elämästä, jossa on rosoa. Liian siloinen on jotenkin hengetön.
Aikatherine sanoi…
kiva idea..olisi mielenkiintoista lukea se kirje enkelille. Hän näyttää lempeältä enkeliltä-
Sinulle on tunnustus sivulla Varjojen saari , otsikko Tunnustus
Marja Leena sanoi…
Tämä enkelihän on suloinen. Kiitos Hanne kuvistasi! Sinulle on tunnustus blogissani http://valotaipuu.blogspot.fi/

Ihanaa, kuulasta viikonloppua!
A-L sanoi…
Tänään on valoisan enkelin tilaus, kiitos!
TiaNina sanoi…
Olet kyllä taitava kuvien tekijä! Blogissani tunnustus sinulle :)
Kiitos ♥
trina!
voi hyvin!

Yealian:
Kiitos sinulle ihana♥

Irmastiina;
kiitos ihana!

sanna:
kiitos sulle..


kirjailijatar:
juuri niin ,
ihan hengetön,
löysit oikeat sanat.
halit sulle!

Aikatherine.
Kiitos sinulle♥
käynkin pian kurkkaamassa.
halit sulle!

Marja Leena :
voi sinua ihana♥ käyn pian kurkistamassa♥

A-L:
ole hyvä♥

TiaNina:
kiitos sinulle niin paljon sanoistasi!
Käyn kurkkailemassa!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …