Siirry pääsisältöön

Värien loistetta..




Life Bookin viikon 25 aihe " Expressing the true"
Paint emotions!

Tein kuudesta paperista yhden ison. maalasin , tein kollaasia, taustaksi.






Aloitin katsomaan, mitä löytyy, mikä kutsuu...
Ekaksi löysin elefantin, joka tuo minulle onnea!!






Sitten kutsui lintu, joka tuo vapautta...






Seuraavaksi löysin itseni..
matka jatkuu...

Aivan ihanaa Juhannusta, suloista suvea teille. ♥

Minä aion maalata, pelata tyttäreni kanssa lautapelejä,
juosta Pilkun kanssa itseni uuvuksiin metsässä, syödä hyvin, nauttia kuplivaa..

Kommentit

♥ Hannele sanoi…
Tommottos!
Mukavaa juhannusta!
Leena Lumi sanoi…
Niin upeita värejä...Tulee vähän mieleen Marimekon Kevätleikki kuosi,jossa on hurmaavasti yhdeistetty turkoosia, vihreää, pinkkiä ja keltaista.

Kivat juhannussuunnitelmat sinulla!

Lumottua juhannusta, keijujen töitä, valvottuja öitä♥
Jael sanoi…
Nämä viimeaikaiset työsi ovat aivan mielettömän upeita;mitä ihanaa väri iloittelua! Ja hyvää juhannusta Hanne:)
sylvi sanoi…
todella upeita töitä.
Kiitos samoin, ihanaa, iloista Juhannusta.♥
Hanne sanoi…
Ihania pastelleja!
Teoksesi on niin kesäisen kaunis!

Juhannuksen viettosi kuulostaa myös mukavalta.
Oikein aurinkoista ja taianomaista juhannusta sinulle ja tyttärellesi ja tietenkin Pilkulle!
Kirjailijatar sanoi…
Täällä hyvin samanlaiset suunnitelmat. Ihanaa mittumaaria sinullekin siis!
arleena sanoi…
Hanne, aivan upeita maalauksia. Ihastuin niihin.

Inspiroivaa ja nautinnollista Juhannusta sinulle.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …