Siirry pääsisältöön

"Sillä hetkellä kun rakkautta alkaa etsiä, alkaa muuttua sisäisesti ja ulkoisesti"




"Jumala viimeistelee luomistyötäsi täyttä päätä,sekä ulkoisesti että sisäisesti.
Hän on täysin keskittynyt sinuun.  Jokainen ihminen on käynnissä oleva työ, joka hitaasti mutta vääjäämättä etenee kohti täydellisyyttä.
Jokainen meistä on keskeneräinen taideteos, joka sekä odottaa tullakseen valmiiksi että pyrkii siihen.
Jumala käsittelee meistä jokaista erikseen,  koska ihmiskunta on taiturillisen kirjoitustaidon taidetta, jossa joka ikinen piste on yhtä lailla tärkeä kokonaisuuden kannalta."






"Meidät kaikki luotiin Hänen kuvakseen ja kuitenkin meidät kaikki luotiin erilaisiksi ja ainutlaatuisiksi.
Ei ole kahta samanlaista ihmistä.
Yksikään sydän ei lyö samaan tahtiin toisen kanssa.
Jos Jumala olisi halunnut kaikkien olevan samanlaisia, Hän olisi tehnyt niin.
Sen tähden erilaisuuden halveksunta ja omien ajatusten tyrkyttäminen muille merkitsevät käytännössä samaa kuin Jumalan pyhän suunnitelman halveksunta."






"Jos haluat muuttaa tapaa, jolla muut sinua kohtelevat, sinun on ensin muutettava tapaa, jolla kohtelet itse itseäsi.
Ellei itseään opi rakastamaan täydellisesti ja vilpittömästi, ei voi mitenkään olla rakastettu.
Kun sitten saavutat tuon tason, ole kuitenkin kiitollinen jokaisesta piikistä, jonka muut kenties heittävät päällesi.
Se on merkki siitä, että pian yllesi tulvii ruusuja."


Otteet kirjasta "Rakkauden aikakirja"

Kommentit

hyvin syvälle ajateltu, kuvitus vahvistaa sanomaa
kaisumarjatta:

Kiitos kommentistasi
Kiitos tästä, että annoit meidäkin nauttia tästä teksistä♥
Kuvat OVAT kauniita...viimeinen varsinkin mieleinen.
Jael sanoi…
Kaunis teksti,ja tuo Rakkauden Aikakirja on ihana kirja,kuten muutkin Elif Shafakin kirjat:)
Kauniit kuvat taas,hieman erilaiset-.
Mukavaa viikonloppua Hanne!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin