Siirry pääsisältöön

Lintuset, miten pärjäätte pakkasessa..




Ihmettelen usein, miten metsän eläimet, kuten pupujussikat, peurat, lintuset ollenkaan pärjäävät täällä kylmyydessä..
Voisin ottaa heitä autotalliini lämpimään..
Sekin kattohaikara ressu kuoli..

Ainakin yritän muistaa laittaa siemeniä lintulaudalle..






Enkelien jälkeen on lintujen aika =)

Kommentit

Harakka sanoi…
Lintujen ja enkelienkin aika on nyt, kun on näin kamala pakkanen. meilä on 20 astetta.
Kaunis on lintusi!
Anja sanoi…
Kauniita. Ehkä ovat saaneet keinot suojautua ja selvitä... mutta miten heikoimmat... kovin on hiljaista pakkasella, varmaan värjöttävät tiiviisti jossain suojassa yhdessä.
sirkkis sanoi…
Onneksi ihmiset laittavat syöttölöitä ja talista saavat sitä lämpöä tuottavaa rasvaa. Luin jostain päivälehdestä ,että enkelit saivat linnuista muodon tai oliko päinvastoin. Siksi linnut ovat näkyviä viestin tuojia taivaasta ♥ Hauskaa loppiaista.
Harakka.
Kiitos sinulle..
tykkään niin noista lintusista...

Anja:
minäkin odottelen, milloin he tulisivat lintulaudalle aterioimaan, ei näy..
Kiitos sinulle kommentistasi <3

sirkkis:
Samoin sinulle..
Olen myös kuullut, että linnut ovat viestintuojia <3
Esther Helmiä sanoi…
Täällähän on hienoa taidetta, kyllä kannattaa kierrellä muiden blogeissa, jäänkin lukijaksesi :)
Esther Helmiä:
Oi kiitos sinulle..
ihanaa alkanutta vuotta 2016 <3

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …