Siirry pääsisältöön

Yksi ikääntymisen ihanuuksista on se, että ihmisellä on enemmän aikaa olla hiljaisuudessa..




Kun ihmisen keho vanhenee ja heikkenee,
hänen sielunsa rikastuu, syvenee ja vahvistuu.







On särjyttävä, hajottava, eksyttävä, ennen kuin voi eheytyä,
ennen kuin voi löytää..

Kommentit

sirkkis sanoi…
Alussa oli vaikea omaksua omaa ikääntymistä, olla eläkkeellä. Hurjasti vaati itsestä oppimista ja arvostaa elämää. Nyt kun alkukankeus on ohi, elämä on ihanaa. Ei haittaa nyt tiedostan oman minäni ja hyvä niin.
mimiplato:
Kiitos =) =)

Irmastiina:
Samoin sinulle..

sirkkis:
Sitä joskus vieläkin ihmettelen, että olen jo täällä..
Sisäinenmaailma, sisäinen minuus uhkuu nuoruutta, elämää, ikään kuin muuttumattomuutta..
Nautin suurin siemauksin tätä vaihetta ja olen kiitollinen <3

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …