Siirry pääsisältöön

"Pieni jumalani on sydämessäni, jos haluat , ota se, käsittele sitä varoen, kätke se oman sydämesi laskoksiin.."




Aloitin netissä " Intuitiivisen kirjoittamiskurssin".
Ehkä se ja muutenkin olen viime aikoina kuunnellut itseäni, tarkkaillut suhtautumisiani asioihin, kuunnellut tunteitani...

Kuka minä olen?
Mitä ajattelen itsestäni?

Olen onnellinen, kun äitini elää vielä. Hän on 89 v.
Voin soittaa hänelle, jutella ja joskus käydä tapaamassa.
Hän asuu kaukana minusta mutta on niin lähellä minua.

Huomaan, että viihdyn hyvin yksinäni.
Nautin Pilkku-koirani kanssa metsälenkeistämme.

Joskus tapaan ystäviäni ja olen läsnä heidän luonaan.

Joskus kaipaan kosketusta..


Alkulause : H.Liehun runosta osa

Kommentit

Saat olla onnellinen Äiditäsi♥ Minä olen isästäni♥ täyttää kohta 86 vuotta..:)
Jael sanoi…
Varmaankin antoisa kurssi. Ja vaikka et usein näekään äitiäisi niin hyvä että voit jutella hänen kanssaan:) Mukavaa viikonloppua sinulle!
Kaunis kirjoitus ja kuva tietysti myös. Hyvää viikonloppua!
sirkkis sanoi…
Mukavaa lukemista, on ihanaa tutkia omaa minää ja millainen on mieleni maailma. Vaikka olenkin jo 'kauan elänyt' silti on mielekästä kysyä itselta kuka mitä missä.
sannabanana sanoi…
Pakahduttava otsikko <3

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …