Siirry pääsisältöön
On jotenkin häkellyttävää oivaltaa, kuinka me luomme itse omaa elämäämme..
Meille on annettu valinnan vapaus..
Olen huomannut että joidenkin vielä vasta ajatusten tasolla olevien suunnitelmieni
kohdalla, minulle saattaa tulla "paha" olo. Ennen en ole huomannut sitä.
Pysähdyn, kuuntelen oloani, ehkä jätänkin sen ...
Nykyään pyydän Pyhää Henkeäni mukaan, ainakin tärkeimmissä jutuissa...pyydän häntä antamaan minun nähdä rakkaudella...niin usein , niin paljon katson arvostelevin silmin maailmaa!
Melkein aina ensiksi tuo itsekäs näkökyky on vallalla...onkohan kukaan muu yhtä samanlainen kuin minä?
Miksi vieläkään en osaa heti katsoa rakkaudella...Mitä pelkään?
Pelkoa ei ole, on vain rakkautta!!


Anam Cara:Kelttiläistä viisautta:

Ihminen löytää omasta sisimmästään sen näkymättömän välttämättömyyden, jonka vuoksi hän on täällä.Kun hän alkaa oivaltaa tämän, hänen lahjansa ja lahjakkuutensa heräävät henkiin. Hänen sydämenlyöntinsä tihenee ja kiihkeä elämänhalu käynnistää jälleen hänen luovuutensa.
Kun ihminen elää samassa rytmissä luontonsa kanssa, mikään ei voi vahingoitta häntä. Kaitselmus on hänen yllään: hänestä huolehditaan ja hänet luotsataan uusien näkymien äärelle.
Henkisyys on sitä, että elää tässä rytmissä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !