Siirry pääsisältöön

Lauantaintapahtuma...

"Pytinkien paris"-tapahtumassa oli mukana myös Vakka-Suomen taideyhdistys, johon kuuluu myös käsityöjaosto.
Meidän myyntinäyttelymme oli Vaakahuoneella. Vaakahuone on rakennettu 1800-luvun lopulla. Siellä punnittiin joskus hevosen kyydissä olleita lasteja. Nykyään tilat ovat musiikkiopiston ja nukketeatterin käytössä.




Vaakahuoneeseen kuuluu kolme pientä huonetta ja meillä oli niistä kaksi käytössä. Kahvitarjoilu pullan kanssa 2e.




Hieman oli ahdasta. Taidokkaita käsitöitä oli runsaasti myynnissä.




Pikku maalaukseni pikkutelineissään...



Enkelikorttini, joista halusin 3e yhdestä ja kaksi sai vitosella.
En tiedä, kävikö kauppa sillä myyjiä oli niin paljon, että tilan puutteen vuoksi oli parasta minun häippästä.



Ostin paikallisesta sisustuspuodista kultaisia kehyksiä ja laitoin niihin oman enkelini.Niistä tuli mielestäni sieviä ikonimaisia pikkutauluja.



Minä, teosteni lähellä...



Piipahdin "Tul toril"-tapahtumassa. Kuvassa kanssani tori-tapahtuman päävetäjät. Entisiä oppilaitani.



Ihmisiä oli tullut ihan valtaisasti. Kyllä vanhat puutalot kiinnostavat. Hienoa, kun yleisö pääsee kurkistamaan ihan sisälle asti ja nauttimaan kupposen teetä tai kahvia...
Aamusella satoi ihan oikeasti kuin saavista kaatamalla mutta kymmenen jälkeen aurinko voitti ja tästä päivästä tuli hyvin kaunis ja kesäinen..
Huomenna juhlat jatkuvat..

Kommentit

Una sanoi…
Ihastuttava enkeli-ikoni siitä tulikin. =)
Sellainen sisäistä valoa antava ikoni...

Sinun kaikki työsi ovat niin herkkiä että niitä tekee mieli silittää hellästi. <3
arleena sanoi…
Tunnelmallinen tapahtuma. Puutalot kiinnostavat, niistä huokuu vanha jo osittain kadotettu tunnelma.
Taulusi näyttävät hienoilta.
Huhtikuunnoita sanoi…
Kuulosti mukavalta tapahtumalta.
Hyvin passasi tuo leveä kehys siniseen enkeliin, niin hyvä tunnelma.
BLOGitse sanoi…
voin kuvitella milta vaakahuoneessa tuoksuu!
hienoa ettei tilaa ole hylatty niin kuin liian moni vanhus (ja vanhus) nykyaan...
hanne sanoi…
Kiitos Una kauniista sanoistasi!!

Arleena: sääli, että täälläkin on hävitetty niin kauniita, upeita talojaihan torin laidalta ja paikalle rakennettu rumiluksia!!

Huhtikuunnoita:
oli ihan sopivat toisilleen!

Blogitse: olet oikeassa...nyt ihmiset ovat huomanneet vanhan ja kauniin...onneksi!!!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !