Siirry pääsisältöön

tämä ihmeellinen kirkkaus, tuulen tuoma kuiskaus





Syksyisen koivun juurelle
paina minut
siellä elää odotus
sinne on kumartunut
taivas





"Aina kun havaitset kauneutta, ystävällisyyttä ja yksinkertaisten asioiden hyvyyttä elämässäsi, yritä hahmottaa tuon kokemuksen sisäinen perusta. Mutta älä odota sen löytyvän etsimällä. Et voi pusertaa sitä itseäsi vasten ja sanoa:"Sainpas sen."
Et voi ymmärtää sitä järjellä ja määritellä sitä mitenkään.
Se on kuin pilvetön taivas : sillä ei ole muotoa. Se on avaruutta; se on tyyneyttä, olemisen suloisuutta ja äärettömästi enemmän kuin nämä sanat, jotka vain näyttävät suuntaa.
Jos aistit sen suoraa sisimmässäsi, se syvenee.
Kun siis arvostat yksinkertaista- ääntä, näkymää, kosketusta- kun näet kauneutta tai tunnet rakastavaa hyväntahtoisuutta jotakuta kohtaan, tunne tuon kokemuksen lähteenä ja taustana oleva sisäinen avaruus."-E.Tolle-"Uusi maa"

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !