Siirry pääsisältöön

healing&art



Otin käyttööni, joskus Firenzestä ostamani, nahkakantisen valokuva-albumin. Koskaan en laittanut albumiin valokuvia. Siellä se odotti kirjahyllyn kätköissä.


Sain idean aloittaa siihen oman "Art&Healingini".


Tämä tässä on toinen sivuaukeama.
Aloitin lukea kirjaa" Vie minut totuuteen"-nouk sancez ja tomas vieira.
Tuo kirja on kuin taiottu juuri minun tähän hetkeeni, tähän minuuteni.
Ajattelin työstää kirjaa ja itseäni taiteeni kautta. Jospa jotain laajenee, aukenee, poistuu, tarttuu...minuun..





Ihanaa lauantaita teille ♥.
Olemme kaikki samasta.
Olemme kaikki samaa, täynnä rakkautta ja valoa, oikeasti.

Kommentit

kiva kun albumille tuli käyttöä
Yaelian sanoi…
Kiva idea albumille,ja olet kyllä niin mahtavan tuottelias:) Ihanaa viikonloppua Hanne!
trina sanoi…
Kaunis sini tytön silmissä. Tuollainen albumihan on kiva idea.
Irmastiina sanoi…
Kirjasta tuleekin kaunis!
Jo toinen aukeama on aivan ihana...tykkään kovasti vasemmalla sivullakin olevasta piirroksestasi.

Mukavaa lauantaita sinulle.♥
arleena sanoi…
Kaunis kukkaniittytaulu.
Mukavaa viikonloppua.
tinttarus sanoi…
Voi, kunpa jaksaisi ja osaisi tuommoisen aloitta itsekin!
Itseensä tutustumisen taito olisi tärkeä!

Jokaisessa meissä asuu valoa ja viisautta, vaikka josksu se kaikki sädehtii piilossa.

Halaus sinulle ihanalle!
TiaNina sanoi…
Haluaisin tietää enemmän kertomastasi menetelmästä. Kirjahyllyssä odottaa monta tyhjää kultakantista kirjaa... Miksi lie ostettu.
Olet valtava luovuusvoima.
hannele:
niin,
nykyään varmaan harvat tekevät enää kuva-albummeja. Kuvaa makaavat koneessa,
sääli.

Yaelian:
tää on niin kivaa.
Vois vaikka tehdä jonkun kivan, kauniskantisen kirjankin tällaiseksi..
Maalata päälle, laittaa gessoa jne.
halit sulle♥

trina:
Niin, olen aivan innoissani..
kiitos sanoistasi♥

irmastiina:
voi kiitos sinulle ihana.
Kirja on ihana jutska..

arleena:
kiitos,
kohta niitä kukkaniittyjä saamme oikeasti ihailla.♥

tinttarus:
olet niin, niin oikeassa..
Tämä on ihana prosessi ja sitä voi aina tehdä kun innoitus on päällä..
Kaikki ihanuudet samojen kansien alla.
Voi hyvin♥

TiaNia:
Voi kiitos sinulle TiaNina.
Mahdollisuuksiahan on tuhansia ja netissä niitä myös näkyy..
Olen oikeasti odottanut tuon albunini kanssa kauan ja monta kertaa ihmetellyt että mitä...
Siinä on aika paksut sivut ja niitä on monia. Ja ne ovat aika isojakin melkein 40x40, ei ihan..

Voin maalata valkisella tai millä tahansa maalilla, gessolla, akryylillä taustaa, pohjata, jos haluan, tehdä en taustat...
Tai aloittaa vain sillä kuvalla, joka kutsuu..kuvalla joka täyttää molemmat sivut tai vain toisen ja sille toiselle jotain asiaan liittyvää, sanoja, runoja, kuvia, tarinoita..mitä vain..

Itse ajattelinn tehdä tuosta omasta kirjastani prosessikirjan art&healing...
Luen juuri mulle tärkeää kirjaa ja ajattelin ottaa siitä niitä ehdottoman tärkeitä lauseita ja liimata mukaan, myös voin peittää ne sanat ja ne on siellä..Kaikki on mahdollista..
neuloa nappi, liimata avain...
vain mielikuvitus rajana..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …