Siirry pääsisältöön

kolmas sivuaukeama...




Eilen aloitin kolmannen sivuaukeaman kirjaani. Olen niin innostunut, täynnä energiaa.

Tyttäreni oli luonani maalaamassa. Yhdessä tekeminen tyuo aina uuden ulottuvuuden, rakkauden ja ilon.

Tänään aloitan "tekstiosaston" kanssa. Sanoja, jotka ovat tärkeitä, osana tätä kaikkeutta.

Nyt kuitenkin Pilkun kanssa metsään!!
Ihanaa sunnuntaita teille♥

Kommentit

Hanne sanoi…
Henkisyys on niin läsnä kaikessa mitä teet, ihanaa:)

Mukavaa sunnuntaita!
Uuna sanoi…
Taidekirja on kyllä upea idea! Sinne kaikki työt kerääntyvät talteen ja yhdessä ne kertovat paljon enemmän kuin yksin.

Olen kerran tehnyt kirjan niin päin, että tein ensin työt ja sitten sidoin ne kirjaksi, mutta paperi oli vähän liian paksua ja sivut kääntyilevät.

Noin päin onkin parempi, että ensin on kannet ja sivut ja taide sukeltaa sinne sisälle. Sinulla on mielenkiintoinen projekti. Onnea jatkoon :-)
Runotalon Sari sanoi…
Poikkesin lukemaan useamman postauksesi kerralla. Hienoja kuvia ja kirjoituksia. Art&Healing kirja on kiehtovaa ja varmasti voimia antavaa ja avaavaa. Etsin itse yhä merkitystä ja käyttötarkoitusta voimakirjoille, se on varmasti jotain tämän tekemäsi tapaista.

Täällä alkaa valoa pilkottaa pilvien raosta, pääsen kuvaamaan ja Pimukin pääsee ulos kuten Pilkkukin metsään kanssasi. Nautinnollista sunnuntaita :)
Kiirepakolainen sanoi…
Rakastuin tuohon ylimmäiseen kuvaan.... ihanaan hiustöppöä nykivään lintuun... Ihastuttavaa.

Nyt paistaa aurinko. Mukavaa sunnuntaita.
Irmastiina sanoi…
Kaunis!
Lintu tekemässä pesää tytön hiuksiin.

Aurinkoa tähän päivääsi.♥
Yaelian sanoi…
Tosi kaunis tyttökuva.Teittekö tuon yhdessä tyttäresi kanssa tai onko tuo kenties tyttäresi? Ihanaa sunnuntaita Hanne!
Kirjailijatar sanoi…
Mielenkiintoinen tuo sinun kirjaprojektisi. Olen itse ajatellut, että pitäisi varmaan tehdä blogista kirja, ennen kuin kaikki häviää bittiavaruuteen...en oikein näköjään luota nykytekniikkaan. Mukavaa sunnuntaita teillekin!
Harakka sanoi…
Ihastuin niin paljon tuohon tyttöön ja lintuun, joka kynii hänen hiuksiaan, hauska.
Hieno tuollainen kirja. Olen itekkin aloittanut joskus aikoja sitten, mutta jäänyt kesken, pitäisiköhän jatkaa...?
Hyvää sunnuntaimyöhäistä sulle!
arleena sanoi…
Kirjan tekeminen on varmasti mukavaa puuhaa ja järjestykseen kansien väliin juuri ne mitä haluat.

Mukavaa alkavaa viikkoa.
Hanne:
kiitos sinulle ihana♥

Uuna:
Kiitos sinulle taas.
Tuota kirjaa on niin mukava tehdä... ja ne kuvat säilyvät kansien sisällä=)

Runotalon sari:
Hieno juttu Voimakirja!!
Kuvien ja sanojen aarreaitta!
Voi avata sattumalta ja se sivu kertoo, mikä on tärkeää..

kiirepakolainen:
minäkin tykkään paljon mustavalkoisista kuvista..
En halua värittää tytön kasvoja, tuntuu, että jotain menettäisinm herkkyyden..Taustaa voin hieman mnuuttaa..

Irmastiina:
linnut ovat vikkeliä ja ovelia..

Yaelian:
maija teki omia kuviaan ja minä tämän..
Meillä oli ihanaa musiikkia taustalla, uppouduimme molemmat taiteen syliin ja maailmaan..

kirjailijatar:
Minustakin tuollainen käsin kosketeltava, katseltava on ihana. se säilyy ja se on aina helppo ottaa esille..
Voi hyvin♥

Harakka:
jatka ihmeessä!
Se on niin inspiroivaa, laajentavaa.
Linnuthan ovat sinuakin lähellä♥

arleena: Kiitos sinulle. Alkoikin kivasrti tämä maanantai.♥

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …