Siirry pääsisältöön

tyttö ja lintu



Jollain lailla pidin tästä tytöstä mutta kuitenkin halusin tehdä muutosta..








Tykkään tästä uudesta tytöstä.
Enemmän??
Vähemmän? En.


Kesäpäivät todella lentävät. En saa niistä kiinni.
Kohta syksy kolkuttelee, ainakin kuiskailee tulostaan.
Syksy on ihana mutta kesä on liian lyhyt!

Mutta vielä muutamia ihania tuoksuvia, aurinkoisia, tuulisia hetkiä puutarhakeinussa..
Kiitos niistä ♥

Kommentit

Jael sanoi…
Tästä tykkään vielä enemmän.Tuossa on jotain niin kaunista Hanne:)
Kirjailijatar sanoi…
Oi, näistä on aina ihan mahdotonta valita. Sielukkaat naiset.

Ja puutarhakeinu kuulostaa hyvältä, olisipa sellainen...tai se puutarha.
Jael:
Edelleenkään en pääse kommentoimaan sivuillesi =(

Luonnossa tuo taulu on tosi vaikuttava, en ihan tiedä, mitä se viestii mutta tykkään. Kuvat eivät aina tai harvoin annna todellisuutta.
Voi hyvin siellä ♥

Kirjailijatar:
Mulla on ihana puutarha tai mielummin piha.. ennen Pilkkua istuttelin innoissani särkyviä sydämiä, lijoja, tein nurmikkoa..
nyt Pilkun aikaan, saavat pelargoniat kukkia ja ilahduttaa saaveissaan..
Nurmikko on hieman retuperällä, etenkin kun Jaser, tyttäreni saluki, kaiveli kuoppia..
Mutta piha on ja aika iso ja riippukeinu ja puinen puutarhakeinu, joissa istuskelen ja olen vain..
halit sullekin ♥
sylvi sanoi…
Tulipa taas kaunista.
tinttarus sanoi…
HAnne,
ääneni reistailee jälleen ja sortuilee pitkin päivien kulkua.
Siksi en soittanut sinulle.
Mutta laitoin sähköpostia.
Mahdoitko saada sitä?
Onko uudenkaupungin osoite enää voimassa?
Syksytreffejä odotellen.....

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !