Siirry pääsisältöön

tyttö ja lintu






Minulla on monta, erilaista "tyttö ja lintu" maalausta tai kollaasia.
Jotenkin vain tuo aihe on minulle tärkeä, vaikuttava.

Linnut merkitsevät viestiä, vapautta ja edustavat minulle myös luonnon osuutta maailmankaikkeudessamme.

Pieni tyttö huolehtii linnusta, joka on loukkaantunut, hetken aikaa...
Viattomuudet kohtaavat.

Tässä työssäni olen taustan tehnyt kollaasina, repinyt omaa maalaamaani
ja liimannut taustaksi.
Myös tyttö on revitystä..
Aluksi tytöllä oli kukkia sylissään mutta eilen halusin muuttaa kukat pois ja linnun tilalle.

Kommentit

Jael sanoi…
Nuo tytöt lintuineen ovat ihania:) Ja kiitos Hanne ihanasta yllätyksestä tänään:)
Leena Lumi sanoi…
Tyttö yhtä ihainen kuin toukokuu, joka kohta koittaa - onneksi.

Iloista vappua, ihanaa toukokuuta ja kiitos punatukkaisesta♥ (jolla taitaa olla mun silmät...ehkä) Miten hienoja voivatkaan olla myös ruskean eri sävyt ja kun käyttelet sitten valkoista kuin pientä lunta kevättuulessa, on se elämää suurempaa.

Leena Lumi sanoi…
Tyttö yhtä ihainen kuin toukokuu, joka kohta koittaa - onneksi.

Iloista vappua, ihanaa toukokuuta ja kiitos punatukkaisesta♥ (jolla taitaa olla mun silmät...ehkä) Miten hienoja voivatkaan olla myös ruskean eri sävyt ja kun käyttelet sitten valkoista kuin pientä lunta kevättuulessa, on se elämää suurempaa.

Jael:
=)
Niin, olihan mulla yksi poikakin linnun kanssa. siitä tykkään.
Alkuperäinen on vain niin pieni..
halit sulle ♥
Leena Lumi:
Ihan selvästi ne ovat sun silmät!!
Itse tykkään paälon siitä sun korttisi värimaailmasta.
iloista Vappua ihana!
sylvi sanoi…
Pidän sinun lintu tyttöistä.
Olet luova ihminen.
Mukavaa Vappua sinulle!♥

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !