Siirry pääsisältöön

viaton lapsuus



Taustalla viime päivien Hesarista leikkaamiani otsakkeita, siitä mitä maailmalla juuri nyt tapahtuu..
Niin monet lapset elävät  keskellä järkyttäviä tapahtumia lapsuuttaan..






Hän saa olla prinsessa..






Hän on ollut pitkään mustavalkoisena. Tänään halusin nähdä hänet väreissä.
Hän on lapsuudestaan asti etsinyt  "Hänen kasvojaan".
Taustalla osa Rumin runoa.




Vakka-Suomen taideyhdistyksellä on Uudessakaupungissa lokakuussa vuosittainen taidenäyttely.
Maalaukset, grafiikat, valokuvat jne. tulee viedä syyskuun lopussa raadin eteen, joka sitten valitsee sopivimmat syysnäyttelyyn.
Raadin eteen saa viedä enintään 3 teostaan.

Vakka-Suomen taideyhdistykseen kuuluu n. parisataa, enemmän tai vähemmän aktiivista jäsentä.
Yhdistys toivoisi löytävänsä nimenomaan nuoret taiteilijansa.

Näyttely on Crusellin taidetilassa lokakuussa.



Itse haluaisin osallistua näyttelyyn.
Ajattelin viedä kolme teostani, jotka kuvaavat erillisia lapsuuksia.
Olen tehnyt nuo sekatekniikalla : akryyli, muste, lehtileikkeet...
En ole nimennyt vielä taulujani..

Toivon, että raati on myötämielinen..
Tiestysti haluaisin, että mahdollisimman moni, mielummin uudet taiteilijat pääsisivät näyttelyyn mukaan.

Kommentit

Mervi sanoi…
Ihania maalauksia taas kerran! Toivottavasti pääset näyttelyyn mukaan. Uskon kyllä, että pääset :)
Kiitos Mervi =)
Jos nuo maalaukseni sopivat kokonaisuuteen tai siihen mitä näytteilleasettajat haluavat..=)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …