Siirry pääsisältöön

mustikkapiirakka...

Olin tänään metsässä mustikassa.
Nautin suunnattomasti metsän tuoksusta, äänistä,tuulesta ja auringosta...
Keräsin vajaa 3 l.

Leivoin mustikkapiirakan nyt illalla.
Mietin, kutsunko jonkun maistamaan siitä kanssani. Tyttäreni lähti jo aiemmin kotiinsa.
Monta ihmistä vilahti mielessäni. Päätin kuitenkin, että haluan olla yksin..
Katsoa hakemani leffan ja mutustella piirakkaa..ja olla hiljaisuudessa..

Minulle on tuo yksinoloni tullut päivä päivältä tärkeämmäksi.
Ollessani yksin voin olla yhteydessä sisimpääni. Voin olla hiljaisuudessa. Voin kuunnella tuulta.
Huomaan, että tarvitsen tuota tilaa itselleni valtavasti.
Haluan kutsua vieraakseni Jumalan. Siksi minusta on hyvä olla yksin.


Selailin Anhtony De Mellon kirjaa "Lähteillä"...silläaikaa kun piirakka jäähtyy...
löysin koskettavia, minulle hyvin tärkeitä lauseita.
Haluan jakaa ne kanssanne.





Jumalaa ei voi nähdä.
Hänet voidaan tunnistaa.

Sinut erottaa itsestäsi ja todellisuudesta se melu, jota kutsumme minäksi.
Kun minä häviää, tulet jälleen ehjäksi.

Sinä tulet taas ehjäksi hiljaisuudessa.






Sinun keskuksesi on maailmankaikkeuden keskus.

Sinä päivänä kun lakkaat muuttumasta, lakkaat elämästä.

Sinä pyhität sen, mistä olet kiitollinen.






Miten rikkaita ovat Luonnon laulut, miten syvät sen hiljaisuus.

Älä luovu mistään. Älä takerru mihinkään.

Ojenna kätesi toivottaaksesi tervetulleeksi tulevaisuuden.
Paras on vielä tulossa!


Vesikuvat ovat Saarijärven koskesta.
Kuinka erivärisiä, erillaisia, samana hetkenä ottamani veden kuvat ovatkaan...

Kommentit

arleena sanoi…
Sinä pyhität sen, mistä olet kiitollinen .....
tämä jäi soimaan mieleeni
Yksinäinen susi sanoi…
Nuo lauseet rauhoittivat mieleni. Jäin hetkeksi katselemaan ikkunasta ulos sateeseen ja miettimään noita lauseita.
Ajatus mustikkapiirakasta sai hymyilemään..
Ja ihania vesikuviakin!
Yksinäinen susi
Mulla on tänään taideyhdistyksen kokous. Taidan viedä sen loppu piirakan kokoukseen,...

Minustakin tuo lause ARLEENA on upea...ihan uudella tavoi koen/näen tänään...Ihmeellistä miten joka päivä löydämme uutta...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin