Siirry pääsisältöön

lentäviä enkeleitä, tanssivia syksynlehtiä..




Löysin
punaisen vaahteranlehden
kauneimman koskaan
otin sen asfaltilta
säilöin sydämeeni

Kävelin yli kaksi tuntia syksyisessä pikkukaupungissani,
sydän täynnä syksyn lehtiä, eilisiä katseita ja kosketuksia.
Minä olen syksyn lapsi!

Olen täynnä iloa, keveyttä, kiitollisuutta ja sinua!





Keskiviikkona klo 22.30 otin vastaan enkeleitä kotiini.
Avasin oven ja toivotin tervetulleiksi.
Pöydällä on valkoinen kukka, valkoinen kynttilä, kaksi kirjekuorta ja vihreä omena kirjekuorien päällä.
Toisessa kirjekuoressa on kolme toivomustani, toisessa kaksi osoitetta, minne enkelit seuraavaksi matkaavat. Pitäisi kait olla kolme, mutta enkelit eivät välitä, vaikka yksi puuttuu.

Tämän enkelikyläilyn sain eräältä ystävältäni. Hän kertoi, että saksalainen medio on laittanut enkelit liikkeelle ja he liikkuvat maailmanlaajuisesti.
Ihmettelin, että eikö ilman tällaista rituaalia muka enkelit ole luonani.
Kuulemma ovat, mutta tämä kyläily ympäri maailmaa vahvistaa vielä enemmän rakkautta maailmaan ja uskottavuutta enkelien olemassaoloon.
No, otin sitten heidät hymyillen vastaan.
Lähetän maanantaina eteenpäin.




Teillekin lähetän näitä enkeleitäni, niitä riittää kaikille!

Kommentit

Pilviharso sanoi…
Kivaa, enkeliporukka kierrossa edelleen! Minullakin olivat kesäkuumalla - erinäisiä ilmiöitä havaittiin...
Pilviharso:

kerron terveisiä..
alkoi heti kiinnostaa,
millaisia ilmiöitä?
Sinulle ihania syyshetkiä, tässä hetkessä..
arleena sanoi…
Ihailin taulujasi. Niin kauniit, iloisetkin ja täynnä sanatonta sanomaa.

En ole ennen kuullut enkelivierailuista, mutta luultavasti liittyvät matkustavaisiin.
Yksinäinen susi sanoi…
Minäkin olen kai syksyn lapsi. Routaisen syksyn.

Lehdet tanssahtelevat ympärillämme. Joskus poimin niitä enkä haluaisi laskea irti, koska tiedän, että en ehkä enää ikinä tule näkemään niitä uudestaan. Ne maatuvat kylmän lumivaipan alla ja katoavat mullaksi, uudestaan maaksi.

Olisi ihana tavata noita enkeleitä joskus. Uskon, että jotkut ihmiset itsessään ovat enkeleitä. Ja tapaan heitä joka päivä, kenties. Joskus jopa tajuamatta.
sylvi sanoi…
Kauniita syksyisiä piirustuksia, enkeleistä ja syksyn lehdistä.
Enkelit vieraileva ihmisen muodossa.
Enkeli tuokoon luoksesi siunausrikasta pyhää!
Jael sanoi…
Upeat,hieman erilaiset maalaukset.Miten ehditkään olla niin ahkera tuon maalauksen kanssa!'
Syksyn lehdet ovat niin kauniita,viime syksynä sain pari sellaista lahjaksi Suomesta...
Enkelit ....mukava vierailu...
arleena:
Kiitos sinulle..
kiva kun tykkäät..
Enkeleitä on paljon liikkeellä.
kuka tahansa voi kutsua heidät kotiinsa, aina!

Yksinäinen susi:
Tuo syksy opettaa meitä hiljentymään, pysähtymään,
seuraamaan luonnon opetuksia,
luopumisesta nöyränä,
mikään ei ole pysyvää täällä muodon maailmassa..
Uskon myös, että jotkut ihmiset ovat meille enkeleitä..Ihanaa!!

Sylvi:
kiitos sinulle kommentistasi.
Enkeleitä, on heiutä ja on liikkeellä aina..
Ihanaa alkavaa viikkoa..

Yealian:
Kiitos sinulle..
Tuo maalaus ikäänkuibn tuli itsestään =)
Onko teilläkin siellä syksyn lehtiä?
Enkeleitä ainakin on!
Rakas ystävä, kaikki on hienoa teitä. Kuka on valokuvaaja? Blogisi on hyvin kaunis kuin sinä. Jos haluat matkustaa kehotan teitä vierailla matkustaa blogin täältä!
Leena Lumi sanoi…
Hienoa taidetta seinille! Piädn etenkin ekasta.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin