Siirry pääsisältöön

vihreä potkuri...




Heräsin aikaisin.
Hain Hesarin postilaatikosta.
Syvänsininen taivas ja tähdet. Pysähdyin.
Miten ihana pakkasnarina kengissä. Muistui lapsuuden pakkaset ja kenkien juttelut. Jotenkin niin Jouluinen mieli.

En jaksanut keskittyä sanomalehteen.


Menen pitkästä aikaa kirkkoon.
Jotain pientä jännitystä tai ennemminkin odotusta.

Yleensä olen pitkästynyt kirkossa. Puhe ei ole koskettanut. Urkujen sointi lohduttaa.


Eilen huomasin, että "Rekon valinnassa" oli myytävänä vanha, vihreä potkuri, 30e. Nyt harmitti, kun en ostanut. Olisin mennyt potkurilla kirkkoon. Oiskohan se vielä myynnissä? menen tänään jo katsomaan, oisko hän auki, viimeistään huomenna.
Rekon valinta on ikäänkuin kirppari, vanhojen tavaroiden, romujen myynti, mielenkiintoinen paikka.

Kirkon jälkeen täällä pikkukaupungissa alkaa "Vanhanajan markkinat".
Jospa löytäisin sieltä lintulaudan lintusille.


Rauhaisaa ja valontäytteistä päivää!!

Kommentit

Rita sanoi…
Tuttua ja koettua tuo että pakkasista ja lumesta tulee lapsuusmuistot mieleen :)
Yksinäinen susi sanoi…
Kuulostaa jo niin ihanan jouluiselta että ihan hymyilyttää.

Olin koiran kanssa tuossa aamuisessa metsikössä lenkillä, auringon valo siivilöityi kuusen oksien välistä ja oli niin raikas ilma... Muutaman kilometrin päästä kaikui kirkonkellojen hieman surumielinen kilkahtelu. Pysähdyin kuuntelemaan. Silloin minustakin tuntui jouluiselta.

Potkureista tulee ihan lapsuus mieleen. Toivottavasti saisit sen vielä ostettua!

Ihanaa että kannat huolta pienistä lintuystävistästämmekin.

Toivotan sinulle mitä kauneinta päivää ja lämmintä ensi viikkoa, vaikka kovia pakkasia onkin luvassa :-)
SusuPetal sanoi…
Toivottavasti löydät sen potkurin!
Yaelian sanoi…
oMinäkin aloin kaipailemaan lunta ja tuota tunnelmaa!
Toivottavasti löytyy se potkuri !
sylvi sanoi…
Minäkin kävin kirkossa ja siellä oli elävät kynttilä kruunuissa.Kaunista.

Pakkanen on nyt vähän hellittänyt ja lunta tulee lisää.
Potkukelkka on hyvä olemassa.
Meilläkin on sellanen.
toivottavasti löydät kelkan.

Hyvää ja rauhaisaa pyhä-iltaa sinulle Hanne.
*iTkUpiLLi* sanoi…
Voi miten tuli ikava lunta ja pakkasta. Joskus lapsena yritin kylla kavella varovasti lumella, kun kuulin, etta narina tulee siita kun lumihiutaleiden sakarat katkeilee.

Toivottavasti loydat sen potkurin ja lintulaudan.
hanne sanoi…
Rita :
lapsuudessa tuli niin paljon telmittyä lumessa, haistelua, maistelua sitä ja tehtyä lumienkeleitä..

yksinäinenSusi:

Minkälainen koira sulla on?
Itsekin aina välillä haaveilen koirasta mut toisaalta tuntuu, etten jaksais aina lenkkeillä sen kans niin opaljon??
Vaikka toisaalta lenkkeilen enemmänkin?

Hannele:
Hienoa!!

SusuPetal:
Potkuri odottaa, mietin sininen vai vihreä..sininen..

Yaelian:
Potkuri on siellä..Kävin testaamassa. Kuka tulisi kyytiin?

Sylvi: Ihanaa uutta alkavaa viikkoa sinulle!

ItkuPilli:

Lumi tuo jonkinmoisen suojan, pysähdyksen, siunauksenkin...jossa on hyvä lepäillä ja keräillä voimia..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !