Siirry pääsisältöön

tiistaina taatelikakun paisto








Eilen illalla halusin piirtää muuta kuin tonttuja , enkeleitä.
Lopuksi tein jouluisen tunnelman.
Kuvassa Vempulakissani, joka halusi häiritä piirtämistäni.

Viimeiset joulukortit toimitan tänään ja huomenna. Opettajakavereilleni, naapureilleni, en kaikille.

Jotenkin erilainen mieli, tunne sisälläni. Keveämpi, valoisampi.

Tänään tai huomenna menen hakemaan metsästä pienen joulukuusen, luvalla.
Laitan kuusen korkealle, kaapin päälle, jotta se saa olla rauhassa.

Ihanaa tiistaita teille♥

Kommentit

Leena Lumi sanoi…
Kiitos samoin sinulle!

Huomasin juuri hauskan Enkeli rannalla.

Ja kuvittele, Valkopukuinen odottaa kaapissa jotakin...;-)
Pepi sanoi…
Hurmaava joulukuva, tuo olis ihana joulukorttina!!
Irmastiina sanoi…
Ihanaa tiistaita myös sinulle ystäväni.♥

Kauniin jouluisen kuvat olet piirtänyt.
Aivan ihanat kuvat. <3 Ja taatelikakun tuoksu, oi!
sylvi sanoi…
Oi taatelikakku, sain sellaisien ystävältäni kun olin häntä auttamassa radio-ohjelman teossa.
Kaunis joulukortti kuva.

Kiitos samoin sinulle hyvää tiistaita.♥
Yaelian sanoi…
Kiitos samoin,ja ihanaa,että Vempulakin pääsi kuvaan.Miten se ja Pilkku tulevat toimeen?
Leena Lumi:
Kävin kurkistanassa,
ihana teksti, ihania ajatuksia, tunteita.
menen uudelleen♥

Pepi:
tein siitä just äsken kortteja, pari. Kun olin lisännyt heille tonttuhatut=)

Irmastiina:
Kiitos sinulle lämpmin terveisin, halauksin!

Katja/lumiomena:
Kiitos sinulle.
Kävi niin, että en kerinnyt tänään, vaikka tarkoitus oil mut huomenna sit!

sylvi:
kiitos sinulle aina niin ihanista kommenteistasi♥

Yaelian:
Kissat tulevat aika hyvin, sillain, pieni etäisyys mutta välillä antavat haistaa ihan kunnolla=)
Pilkku haluis leikkiä mutta on niin raju ja tassu on painava!
halauksia sulle♥

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …