Siirry pääsisältöön

Piirtelemistä, Pilkun elämää...


Life bookin kurssilla harjoittelen kehon/vartalon piirtämistä..
Ensin alasti, sitten vaatetuksen kanssa..
Seuraava tehtävä etsiä/löytää hyvä/pahis itsessä, sisäisessä maailmassani.
Paha tai hyvä itsessä on kuin yin/jang, yö/päivä, maskuliinisuus7feminiinisuus jne..
Voin käyttää arkkityyppejä, jumalattaria..kaikki mahdollista..
Maalata ne kaksi tyyppiä.
Pilkku söi/riepotteli aika uuden, Stokkalta ostamani lampaanvillaisen pooopuseroni hihan ja muutakin puserosta...osan crocsista...tiskiharjan pään, puukauhan...ja ihanat intialaistyyppiset treenihousuni. Kai niissä oli ihanat intiimit tuoksut!!
Hieman harmitti. Ei kauha mut ne vaatteet. Oma syy. Miksen laittanut kaappiin.
Kaksi päivää ja lukion koeviikko alkaa eli mulla oikeastaan viikon loma.
Vieläköhän täällä onkelmia?
Menen kurkkailemaan.
Voikaa ihanasti♥

Kommentit

A-L sanoi…
Ai, minkäs menikään tekemään! Oliko Pilkulla huomion tarve, vai mitä myttyröitä purki?

Minun kilpikonnani ei osoita mitään noin voimallisesti. Tuhahtaa, jos hiukan säikähtää ja vetää päänsä piiloon.

Valostuvaa kevättä!
tinttarus sanoi…
Voi Pilkku.....
RAkkauden puraisuja kuitenkin....

Katselin profiilikuvia alempana ja hymyilin. Alin kuva toi mieleeni veljeni exän, kuvataiteilija Salosta, Jaana Saario. Kuvassasi on jotain samaa kuin hänen joissakin takavuosien töissään. Jaana on nykyään Jaana Saario-Housseau. Googlaamalla löytyy ellei ole entuudesta tuttu...

Ihana nainen ja vahva persoonallisuus.

No, ajauduin ihan sivuraiteille ajatuksineni, kuvasi kuljettamana.
Ylin profiili viipyi pisimpään silmissäni. Tykkäsin.

Iloinen ajatus luoksesi. Voi hyvin♥
Yaelian sanoi…
Voi Pilkkua,kyllä oli tuhma,,,mutta ei tahallaan...
HIenot kuvat taas,ja tuo kurssi kuulostaa hyvältä.Tuleeko joka kuvasta palautetta?
Mukavaa "lomaviikkoa"
arleena sanoi…
Pilkku on ehtiväinen koira.
Harmillista vaatteiden suhteen.
Kiirepakolainen sanoi…
Nyt nauratti nuo Pilkun touhut, anteeksi..... :)))))) IHANA Pilkku! Rapsutuksia!
Meidänkin Perämies aikoinaan piti herkkunaan tiskiharjoja, muovikippoja, villasukkia.... :)
Irmastiina sanoi…
Voi Pilkkua...ja voi sinua, kun et laittanut kaappiin.
Varmasti Pilkulla oli ikävä ja sai lohtua vaatteistasi...☺

Voi hyvin ystäväni.♥
Harakka sanoi…
Pilkku pitää huolen, että tavarat on paikoillaan ja muut hän sitten tuhoaa, hi!
Avletto sanoi…
No, Pilkku ajatteli, että ei se oo kumminkaan kovin vihainen sellaisen mahtavan näytteluymenestyksen jälkeen :)
Ekaks ymmärsin tekstisi tahallaan väärin. Ajattelin sinun harjoitelleen vartalon piirtämistä ekaks alasti ja sitten vaatteet päällä hihi. Tuo valkoinen kajava se jaksaa uskollisesti kulkea tytön kanssa, olla sen vaiheissa mukana.
Erjuska sanoi…
Pilkun touhut kuullostaa niin tutulta - voi noita meidän vauvoja. Siirikin hajotti meidän eteisen palapeilin kun riepotti omaa kenkäänsä (=miehen vanha kenkä, joka on melkoisen raskas. Vaan eikös sirpaleet tuo onnea : )
A-L:Sinulle myös valoisaa kevättä ja
kilpikonnallesi hipaisu!

tinttarus:
täytyypä googleta tuo jaana.
kiitos sinulle.
Rakkauden puraisuja riittää Pilkun taholta=)

Yaelin.
On mahdollista saada toisilta kurssilaisilta..
Vielä en oikein tiedä opettajien kommenteista..
Halaus!

arleena.
oma huolimattomuus myös vaikuttaa =)

kiirepakolainen:
m inuakin naurataa,
ainakin sit seuraavana päivänä=)

irmastiina:
niissä on mun ihanat tuksut ja hajut!!

Harakka:
pilkku on viisas ja ovela!

Avletto:
Luin itse kommenttisi jälkeen uudeleen tuo alun postauksessani..
Noinkin voi ilman muuta olla..
Vopi hyvin siellä merien sylissä!

Erjuska:
Kyllä ne sirpaleet tuovat onnea..
Ja koirat myös! ♥

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !