Siirry pääsisältöön

vielä yksi muutos?


Joku turkoosissa variaatiossa ei ihan miellyttänyt minua.
Muutin taustaa, kukkaset saivat jäädä alle, tilalle häkki, jonka ehkä vielä poistankin..
Hiukset vaalenivat mekko muuttui..

Aamunavaus meni mielestäni hyvin. Siinä oli suuri viisaus ja jotain komiikkaa.

Ammattikoulun pojat tulevat kohta vahvistamaan koira-aitaani. Pilkku on karannut kolme kertaa naapurin pihoille. Ehkäpä nuo vahvistavat laudat pidättelevät hiukan, niin ja lumen sulaminen.

Ihana aurinkoinen päivä sieltä tulikin. taidan lähteä Pilkun kanssa metsään!

Suloisia hetkiä tähän viikkoon♥

Kommentit

Lastu sanoi…
Kauniit värit, puhutteleva lintu ja tyttö.

Maaliskuu soittaa kevättä. Ymmärrän Pilkkua, mieli tekee kipaista avaraan maailmaan - toisaalta: raja-aidat ovat tärkeät. Toivottavasti ammattikoulun pojat tekevät kauniin ja tukevan aidan. Kyllä he osaavat, uskon niin.

Hyvää viikkoa myös sinulle! Ja Pilkulle ;)
Irmastiina sanoi…
Suloisia hetkiä, myös sinun viikkoosi...:)
sylvi sanoi…
Kaunista maalausta..
Harakka sanoi…
Toivottavasti aidan vahvistaminen rauhoittaa Pilkkua sen halusta mennä vähän karkuteille välillä.
Mutta on nuori ja tiedonhaluinen, haluaa tietää kaikki! HI!
Hyvää viikkoa sulle!
Uuna sanoi…
Turkoosi on kyllä ihana, mutta tässä tausta on jotenkin syvempi, enemmän kertova.
Sinäkin olet sillä ihanalla kurssilla, minkä näin Johannalla. Tekisi myös mieli, mutta värivalikoimani on niin suppea allergian takia. Voi että. Aina kun kevään valo tulee, tulee kauhea hinku maalata.
kiitos lastu.
Aidasta tuli tukeva, hyvä mutta ruma..ehkä kyllästän sen keväämmällä ruskealla..
Sinulle samoin kivaa viikkoa ja aurinkoa!

Irmastiina:
Niitä hetkiä löytyy,
olen siitä iloinen ja kiitollinen. samoin sinulle!

sylvi:=)=)

Harakka:
Ainakaan vielä Pilkku ei ole uutta aitaa ylittöänyt. Kyllähän se varmasti pääsisi jos oikein haluaisi..
Voi hyvin♥

UUna:
Niin kiva kuulla sinusta♥
uskon, että on harmillista juuri tuo altistuminen..
Voitko edes käyttää aqvarellejä, gouasheja?

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !