Siirry pääsisältöön

"Sillä kaikki mikä katoaa, on silti sinun kämmenelläsi,"


Halusin maalata tänään enkelin.

Ystäväni poika, 22 vuotias, löydettiin perjantai-aamuna hukkuneena, 5 päivän etsinnän jälkeen.

Ei ole sanoja, on vain läsnäolo, osanotto, hiljaisuus.

Lapsen tai nuoren kuolema, äkillinen poislähtö ihmetyttää suuresti. Sitä ei osaa ymmärtää, hyväksyä.

"Nyt odotan meren rannalla
jotta tuntisin läsnäolosi kuolemassa,
jotta löytäisin uudelleen elämän kertosäkeen
yön tähtien laulussa."- Tagore

Valoa teille kaikille♥

Kommentit

Leena Lumi sanoi…
Sitä ei tosiaankan käsitä, ei ymmärrä, kun lapsi tai nuori lähtee.

Kaunis, kaunis muistovärssy matkalle...Tagore. Kirjoitin sen heti ylös.

Freskomainen kuva, kaunis.
punatukka sanoi…
Uh...heti kun näin kuvan, ennenkuin luin tekstin, ajattelin että nyt sinua on suru koskettanut!

Äärettömän kaunis kuva.
Ja äärettömän surullinen.
Yaelian sanoi…
Miten surullista,tuollaista on vaikeaa käsittää ja mikä suru äidille.Paljon voimia ystävällesi ja sinullekin!
Kiiris sanoi…
Lapsen ja nuoren yllättävä poismeno käy yli ymmärryksen. Sanattomuus valtaa.
Vuosia sitten työkaverini yli kakskymppinen poika menehtyi. Muistan tunteeni, voimattomuuteni, sanattomuuteni.

Enkelityttösi on suloinen, hyvä matkakumppani.
Irmastiina sanoi…
Voi miten surullista.
Voimia ystävällesi, suuren surun keskellä♥

Valoa sinullekin♥
Voi ei, kamalaa! Voimia ystävällesi ja sinullekin! Kaunis tuo kuva.
sylvi sanoi…
Miksi? Tapahtuu asioita joita emme voi käsittää.Miksi?
Rukoillaan voimisa ystävällesi ja myös sinulle että voit olla tukena ystäväsi vieressä. ♥ ♥
A-L sanoi…
Ihminen on aina avuton kuoleman, vihollisista suurimman, kuten raamattu sanoo, edessä.
Emmehän me hennoisi luopua ikääntyneistäkään, mutta nuoren elämän loppuminen on vielä vaikeampi hyväksyä.
Miksi kysymyksiin ei useinkaan löydy vastauksia, on vain tyytyminen avoimeksi jääviin mietteisiin.
Voimia sinulle, vieressä kulkijalle!
Mine sanoi…
Suru, sitä ei kukaan pyydä, se kulkee pyytämättä. Liian monta kadonnutta nuorta nykyään. Toisille he ovat vain otsikoita iltapäivälehdessä, toisille järkyttävä menetys. Enkeleitä siinä tilanteessa kaivataankin. Surun kanssa selviämiseen.
tinttarus sanoi…
Näihin hetkiin ei riitä meidän ymmärryksemme.
Täytyy vain hiljaa luottaa, että tarkoitus löytyy rajan takaa.

KAunista Tagorea.
Koskettava kuvasi!
trina sanoi…
Surullista ja sanatonta. Kuvasi sopii hyvin aiheeseen, kun kasvot näyttävät hienon pintatekstuurin vuoksi olevan 'toisessa maailmassa'.
Liirumin maailma sanoi…
Tämä on ihmisen maailman elämää jokaiseen lähtöön löytyy syynsä.
Siunausta ja voimia teille molemmille.
Kiitos teille kaikille sanoistanne, kommenteistanne, läsnäolostanne.

Kaikki me joskus joudumme luopumaan rakkaistamme. Jos se tapahtuu liian aikaisin, silloin kun nuoruus tai lapsuus on vielä läsnä, on tuskallisen vaikeaa elää, hyväksyä...

Ymmärrys ei vain riitä.

siunauksellista elämää teille kaikille♥

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …