Siirry pääsisältöön

pikkuhiljaa leijailen maan päälle...





Hän on uusin.
Eilen ja tänään olen häntä ähräillyt.
Mixed medialla eli kollasilla.
Akryylivärejä, mustetta, kirjan lehtiä...



Näyttelyn avajaiset onnistuivat loistavasti.
Alun ohjelma on herkistävää.
Entinen oppilaani lauloi kaksi kaunista laulua taivaallisella äänellään: "Sun särkyä anna en" ja "siskoni"
Ystäväni lausui kaksi Tagoren runoa ja yhden Mandelalta. En uskonut, että hän lausui niin hyvin!!

Ihmisiä oli mukana n 50.
Lähimmät sukulaiseni, tyttäreni ja exmieheni tietysti. Tuttuja, ystäviä ja muita kiinnostuneita.

Eniten melkein ilahduin, kun blogiystäväni tinttarus saapui avajaisiin!!!
Ja hassuinta oli, että meillä molemmilla oli ihan samanlaiset vaatteet!!!
Kiitos sinulle tinttarus ♥

Näyttely on auki keskiviikkoisin klo 16-19 ja lauantaisin klo 11-15 helmikuun ajan.



Kaikille toivotan suloista helmikuuta. Valo alkaa niin selkeästi lisääntymään ja kietomaan meidät hyväilyynsä.

Kommentit

tinttarus sanoi…
Ihana sinä siellä!
Voi, minun viikonlopussani käynti näyttelysi avajaisissa oli oikea valopilkku!
Minuakin hymyilyttää yhä se hassu sattuma, että olimme pukeutuneet kuin siskokset:)Värejä ja materiaaleja myöten:)

Odotan innolla, että tyttö pääsee kotimme seinälle.

Ja voi ihanuus, miten upea tämä uutukaisesi!!Nuo linnut alkoivat puhutella minua symbolisesti.....

Ollaan yhetydessä kun kuukausi vaihtuu ja sovitaan taulunluovutustreffit. Mennään syömään ja höpöttämään, eikös!

Kiitos vielä lauantaista. ♥

Leijaile rauhassa jalat irti maasta vielä tuokio. Näyttelysi on upea. Ja niin olet sinäkin. Sisimpää sopukkaasi myöten!!
Paula sanoi…
Ihanaa kuulla että kaikki sujui hyvin ja olet onnellinen. Avajaisten alku kuulostaa sellaiselta millaiseksi sinut ajattelen. Halaus*

Ja uusi työ jo, vau!
Anonyymi sanoi…
Hienoa, että avajaiset menivät hyvin.
Uusi työ on myös ihana!
Valoisaa helmikuuta ja luomisintoa! Terttu

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin