Siirry pääsisältöön

kiitos Johannalle..





Ihanan valkoinen päivä tänään.
Niin valkoista niin puhdasta.
Pilvet ulottuvat lumeen asti.
Ihan kuin Jumalan henki oisi laskeutunut lähellemme.



Ryhdyin innoissani Johannan (Johannan maailma)ohjeiden mukaisesti tekemään omia mixed media sörsseleitä. Kävin ostamassa gessoa ja pistin parit kenkälaatikot hajalle.
Tein yhtaikaa kuusi pohjaa,joihin liimailin eri papereita, joita sit maailailin, väritin. Liimailiin muutamaan pohjaan vanhoja tekemiäni kasvokuvia....

Kaikki tekeleet ovat vielä kesken...Laitan toiseen blogiini muut keskeneräiset sörsselit, jos joku on kiinnostunut...(Omia kuvia...)

Ei tämä ihan helppoa olekkaan mutta hauskaa ja ihanaa. Tulos ei ole tärkein vain matkalla olo, eli leikkaa, revi, liimaa, maalaa...ja nauti!!

Kommentit

Uuna sanoi…
Tulipa herkkä ja kaunis :-)
Tykkään tekstistä ja sävelistä kollaasissa, monista kerroksista myös.
Kerään itse soijamaitopurkkeja, koska niiden sisäpinta on ihanan matan hopeinen, niistä toivottavasti syntyy suuret siivet jollekulle :-D
hanne sanoi…
Uuna: Kiitos vinkistä...ehkä minäkin ...
Kiitos kommentistasi...
tinttarus sanoi…
"Pilvet ulottuvat lumeen asti.
Ihan kuin Jumalan henki oisi laskeutunut lähellemme."
HAnne, olen sanaton. Niin paljon on tuossa, sanomassasi. Olen matkannut ajatuksiini, kysynyt ja ymmärtänyt. Se on juuri noin eikä mitään puutu.Kirkas vesi virtaa silmästäni, sinetöi sanojesi saaman rauhan sisälläni. Olen kosketettu. Kiitän!
Taru sanoi…
Kaunista jälkeä teit.
Tuo kuulostaa niin iloiselta hommalta : )
Lastu sanoi…
Ihaillen seuraan sinua ja teitä, jotka luotte eri materiaalista taidetta jota on minun, taiteesta nauttijan, helppo lähestyä. Teen sen mielelläni sillä huomaan miten hyvää se minulle tekee. Olen kiitollinen. Niin, ja jo matkalla olo on tärkeää. Me kaikki olemme vaelluksella... :)
emerentia sanoi…
Ihania kuvia, ovatko ne omatekemiäsi? Todella kauniita!
hanne sanoi…
tinttarus:
Tänään kun kävelin puol neljän aikaan koulusta kotiin päin...oli ihmeellisen hiljaista, ei ihmisiä, ei autoja...vain tuo herkkä pilviharso, joka pehmeästi laskuetui lumelle asti..
Tuo usva oli kuin Jumalan henki...se ajatus tuli minuun hetkessä..niinhän se on...
Hän on kaikkialla, joka kiven kolossa...mutta jotenkin kun näin tuon valkean, puhtaan,kaikkialle pehmeästi koskettavan usvan, saatoin ymmärtää ja konkreettisemmin nähdä Hänet...

Taru: =) tee sinäkin!!hauskaa tämä on..

Lastu: Voin aistia, että sinä olet meidän kanssa mukana ja matkalla...
hanne sanoi…
emerentia:
kiitos kommentistasi =).
ovat ne ihan omatekeleitäni..
Marika sanoi…
Kaunista tekstiä sinulla täällä blogissasi :)
Johanna sanoi…
voi Hanne kiitos itsellesi! Ihania töitä olet tehnyt!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …

Tarvitsemme valoa !