Siirry pääsisältöön

kaipausta..





Odotan sinua aurinko.
Silloin kun olet läsnä, kaikki näyttää kauniimmalta,tuntuu ikäänkuin olisi enemmän.
Aurinko on kuin puhdas rakkaus, se säteilee ja on olemassa kaikille ihmisille, eläimille, kasveille, valikoimatta, arvottamatta.

Tyttäreni tulevat tänään luokseni, myös Jarvis-koira.
Olen niin iloinen saadessani tehdä ruokaa läheisilleni, syödä yhdessä ja jutustella, olla lähellä.

Viime päivinä minulle on ollut paljon aikaa, tilaa itselleni.
Olen kokenut yksinäisyyttä päivissäni, kaikista ihanista jutuistani huolimatta.
Heräsin tuohon tunteeseeni eilen, kun nuorempi tyttäreni yhtäkkiä lähti omalle asunnolleen.

On suuremmoista, että saa toteuttaa itseäån, mutta asioiden ja tunteiden jakaminen, lähellä oleminen, toisen hengityksen kuuleminen, koskettaminen on ihmiselle niin ainutlaatuisen tärkeää, ihanaa , tarpeellista.
Ilman toisen ihoa, ihminen kuolee pystyyn ja näivettyy...

Tiedän, että en ole koskaan yksin.
Joku minussa kaipaa sydänystävää, sielunkumppania...

Kommentit

♥ Hannele sanoi…
Tosi että auringon paistaessaa maailma kauniimpi, lisää jopa halua jutella ihan ventovieraiden kanssa..
Yaelian sanoi…
Kiva että tyttäresi tulevat luoksesi ja saat puuhailla heidän kanssaa.Yksinasuessa tulee usein yksinäinen olo,kun lapset ovat jo lentäneet pesästä.
Maria sanoi…
Kaunista tunteiden kuvausta!Auringon voimaa sinulle kevääseen !
Rita sanoi…
Täällä aurinko paistaa lämpimästi jo toista päivää. Kyllä tykkäisit olostasi jos olisit täällä :)

Minuakin hiukan vaivasi pieni yksinäisyyden tunne kun puoliso oli töissä ja golfissa molempina päivinä tänä viikonloppuna. Yksin on kiva olla mutta ei pitkiä aikoja. Kumppani on ihmisellä hyvä. Suosittelen lämpimästi!
hanne sanoi…
Hannele:
On totta, ihmiset selvästi näinä päivinä ovat avoimpia, iloisempia..

Yealian:
Niin on..
Tavallaan saattaa tulla hyvin itsekkääksikin omien juttujensa kanssa, kun saa aina valita itselleen..

maria:
Kiitos samoin sinulle Maria

Rita:
Onneksi aurinko tuli sit kuitenkin, vaikkakin välillä karaten pivien piiloon..
nyt olo on selkeästi iloisempi kuin aamulla..
Harakka sanoi…
Se on hieno asia, että saat tyttäresi aina välillä vierailulle kotiisi.
Mutta joskus ihminen kuitenkin kaipaa sitä onmaakin rauhaa, hiljentymistä..mikä on myös tärkeä asia.
Niin mäkin saan iloita joka viikonloppu ainakin tyttäreni läsnäolosta, mikä tuotaa mulle paljon iloa!
Joskus olen ajatellut, että jos lapseni asuisivat jossain niin kaukana, etten näkisi heitä kuin jos vaikka kerran vuodessa vaan, niin kuolisin varmaan ikävään...
Mutta iloitaan me nyt tästä päivästä ja hetkestä, kauniista kesäpäivästä!
Uuna sanoi…
Kaunis kollaasi, valo osuu kasvoille erityisen hienosti. Tässä on sitä jotain, mitä ei osaa selittää, mutta minkä heti huomaa.
Ihmisellä on erilaisia kausia, välillä itsensä ilmaisu on niin tärkeää, ettei näe eikä kuule mitään, sitten taas kaipaa muita lähelleen. Hienoa, että nyt sinulla on ketä hemmotella hyvällä ruualla.
hanne sanoi…
Harakka:
oli ihana aurinkoinen päivä, vaikkaaamu näytti toiselta..
oli ihana päivä..

uuna.
kiitos sinulle.
itsekin tykkään tästä työstäni paljon...
Sinä näet ja oivallat sähköisen viestinkin läpi..
kiitos!
Seija sanoi…
Kaikki aikanaan!
Kyllä se prinssi sieltä tulloo, kun aika on kypsä. Uso pois!!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …