Siirry pääsisältöön

luistelukelejä odotellen..



Pikkutyttönä olin innokas luistelija.
Luistelimme Jyväskylän Harjun kentällä useina päivinä viikossa.
Pelasimme mustaamiestä, hippaleikkejä..
Kukaan melkein ei koskaan saanut minua kiinni.
Nautin suunnattomasti luistelusta.

Minusta tuli kymmenvuotiaana pikaluistelija. Harrastin sitä kilpailumielessä kymmenisen vuotta. Pärjäsin ihan mukavasti sillä pikaluistelijoita on kilpailuissa Suomessa niin vähän, ainakin hiihtäjiin verrattuna.



Vanhempi tyttäreni löysi vanhat pikaluistimeni ja halusi kokeilla.
Hän innostui täysin uudesta lajista.
Koska minun luistimeni olivat hänelle liian suuret ja terät ruosteen vioittamat, hän tilasi eilen Seinäjoelta uudet omat luistimet.

Olen itse viime vuosina luistellut taitoluistimilla eli kaunoilla.
Oppilaitteni kanssa luistelen suhteellisen paljonkin.
Tykkään edelleen luistelusta.
Nyt innostuin tyttäreni kautta uudelleen pikaluistelusta. Kunhan saan takaisin vanhat luistimeni, kokeilen, josko niillä vois vielä, ruosteesta huolimatta luistella, tai sit minunkin täytyy ehkä harkita uusien hankkimista.

Ainoa negatiivinen seikka, että pikaluisteluratoja on niin vähän Suomessa.
Minun pikkukaupungissani on vain jääkiekkokaukaloita.
Ehkä teemme tyttäreni kanssa retken
pikaluisteluradalle, niinhän laskettelijatkin matkustavat vuorensa luo...


Kommentit

Jael sanoi…
Kiva nähdä näitä lapsuudenkuviasi.Minäkin rakastin luistelua pienenä,myös pikaluistelua,ja tallessa on pari mitalia,mutta ihan paikallisista kilpailuista,ei sen enempää.Myös taitoluistelusta pidin paljon.Minulla on täällä luistimeni mukana,kun en vaan voinut niistä luopua,ja haluaisin niin taas luistella! Onhan täällä yksi sisähalli,pieni sellaine,mutta ei se ole sama asia...
SuviAnniina sanoi…
Se on kyllä totta, ehkä teidän todella kannattaa tehdä se reissu,yhdessä.

Ihana pikku Hanne kuvassa, ihan olet itsesi näköinen :-)
Hallatar sanoi…
Minäkin opin ensin lapsena luistelemaan setäpuolen vanhoilla hokkareilla kovaa vauhtia, rinkiä lähikoulun jääkentällä vetäen.
Tyttöjen luistimet olivat paljon vaikeammat käyttää.
sylvi sanoi…
Oi, olet ollut taitava, hienoa!
hauska nähdä sinut pienenä.

Senkun vaan uudestaan luistelemaan pikaluistelua.
Hyviä luisteluhetkiä sinulle!
Yksinäinen susi sanoi…
Niin mieltä lämmittää kuulla menneisyydestäsi! Miten suloinen kuva sinusta lapsena..
Luistelu on aina ollut jotenkin viehättävä laji. :-)
Taas olet kaikenlisäksi taiteillut tosi kauniin kuvan.

Ihanaa viikonloppua sinulle!

Täällä on niin valoisaa nyt kun eilen satoi lunta. Onkohan siellä pääkaupunkiseudulla maa jo valkeana?
Maria sanoi…
Voi miten kaunis väri maailma täällä luonasi Hanne!Ja kyllä !Luistelu en tykkää mistään muusta talviurheilusta -paitsi kuuman mehun juomisesta kävely lenkin jälkeen tumput käsissä lumisen puun alla...
Yaelian:
Pääseekö sinne sisähalliin luistelemaan?
onks se jääkiekkokaukalon komkoinen?
hassua kun isoissa laivoissakin voi luistella...

Ihanaa viikonloppua sulle!

SuviAnniina:
Lapsuuden kuvat ovat aina niin hellyyttäviä...
Varmasti teemme reissun..
me muuten menemme hiihtolomalla Itävältaan laskettelee tyttäreni kans =)=)

Una:
Olen kokeillut yhden kerran hokkareita, ohan vaan muutaman metrin..
oi miten niillä on vaikea luistella, ihan kuin ois ollu keinutuolissa, luovutin ja luistelen ns tyytöjen luistimilla tai sit pikareilla..=)

Sylvi:
mites sinun luistelukulttuurisi?
milloin olet ollut viimeksi jäällä?
ihanaa viikonloppua!!

Yksinäinen susi:
Täällä länsirannikolla ainakin on ihana talvi: 5,5 astetta pakkasta, aurinkoa ja hieman luntakin, ihan ei hiihtotarpeiksi..

Luistelu on hurmaavaa...
Ihanaa viikonloppua sinulle halauksin!

maria:
Mut se mehu tai kaakao onkin oikeastaan tärkeintä talviurheiluissa...minustakin...

En ihan saa tuota blogiani sellaiseksi kun oikeasti haluaisin, mutta vähitellen opin kait muuttamaan ja muuntamaan...
kuvani eivät ihan istu värimaailmaan sivussa...
Ihanaa viikonloppua sinulle...halauksin
Kirjailijatar sanoi…
Minä olen surkea luistelija. Oikeasti tosi surkea. En ymmärrä, miten joku osaa tehdä luistimilla piruetteja, hyvä kun pääsen taaksepäin. No, en kyllä pääse. Olen kerran elämässäni tuntenut itseni hyväksi luistelijaksi ja se oli CantralParkissa, jossa kukaan ei osannut luistella. Luistelivat varmaan ensimmäistä kertaa elämässään.
arleena sanoi…
Jään pinnalla kun voi kiitää, se on iloista vapautta.
Jael sanoi…
On se sellainen pienemmän jääkiekkokaukalon kokoinen,mutta sinne joudun ottamaan a) 2 bussia b)sinne on ei mikään pieni sisäänpääsymaksu,joten ihan helposti sinne ei tule mentyä.Helsingissä oli luistelukenttä ihan kodin vieressä....
Tuittu sanoi…
Oikeastaan aika jännää, ettei pikaluistelu ole Suomessa sen suositumpi laji!

Jos innostutte baanalle, niin suosittelen Kuopion Ice Marathon -rataa, mikä tehdään kymmeniä kilometrejä Kallaveden järven jäälle. Kilpailujen jälkeen (ehkä olet kilpaillutkin siellä joskus) se on vapaasti kaikkien kansalaisten käytettävissä :) Upea tunne luistella siellä aurinkoisena pakkaspäivänä

Luistelu on yksi suurimpia talvi-ilojani. Hallissa luistelua en ole kokeillutkaan, mutta ainakin järven jäällä ja jäädytetyillä kentillä raikkaassa ulkoilmassa kiitäminen kelpaa kyllä!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin