Siirry pääsisältöön

odotan lumienkeleitä!





Voi miten harmaata, vaaleanharmaata, tummanharmaata, grafiitinharmaata
onkaan tämä päivä ollut.
Ei uinti, ei ulkoilma vienyt väsymystäni minnekkään.

Taas odotan sitä joogaa...vielä puolitoistatuntia, ennenkuin pääsen ohjaamaan..

Voi kun satais lunta.
Tulisi valoa ja talven tuoksua.
Lumihiutaleita ja lumienkeleitä.

Haluaisin olla hiljaa.
Miten tässä pimeydessä voi viihtyä?

Kommentit

SusuPetal sanoi…
Sinun on maalattava lumisia enkeleitä, pehmein, hohtavin värein.
Susa sanoi…
Iltaisin pistän paljon kynttilöitä tuomaan valoa, harmoniaa, lohtua, tunnelmaa! Mutta kyllä, kaipaan jo luntakin ♥
Jael sanoi…
Minäkin melkein kaipaan lunta.Tänään oli ihana ilma,mutta nyt taas luvattu lämpenevää...Mukavaa jooganopetustuntia..
sylvi sanoi…
Valoa ja Voimaa sinulle hanne.
Marraskuu on pimeintä aikaa
Joulukuun valot ja joulun odotus tuovat valoa elämäämme.
Kaikke hyvää sinulle!
Ari sanoi…
Komppaan Susua!
Leena Lumi sanoi…
Piirrä meille valkeutta!
Susupetal:
niinpä, jotenkin nuo maanläheiset värit ovat juuri nyt tärkeitä, omissa töissäni..

Susa:
Samoin minäkin Susa..
Lumen tuoksu on niin ihana...kaikki lapsuuden ensilumet tulvahtavat mieleen riemullisina...

Yaelian:
Kiitos sinulle.
meni ihan mukavasti. Jotenkin en tykkäis enää iltatunneista..ilta on aikaa rauhoittumiselle...

sylvi:
Olet Sylvi oikeassa..mutta kaupoissa ja mediassa liian aikaisin kaikki rimelukset eivät viehätä..

Ari: Niin...

Leena Lumi:
Sinua tarvitaan, tuo sitä lunta päiviimme!!

Kuetn jo aiemmin totesin, nuo ruskeat, harmaat, maan värit tuntuvat sopivilta just nyt..
Kirjailijatar sanoi…
Minä taidan olla poikkeus, kun viihdyn pimeydessä. Se on niin salliva...voi vaan olla ihan rauhassa.
kirjailijatar:
Tavallaan minäkin mutta kuitenkin huomaan kaipaavani lunta...
Ja pimeydessä valo loistaa kauneimmin...
Irene sanoi…
Valon kaipuu marraskuussa.
Ihan sattuu, kun muistan, kuinka monta kertaa olen sitä kipeästi kaivannut.
Sitten ryhdyin polttelemaan kynttilöitä, kynttelikköjä, lyhtyjä. Se tuo kyllä lohtua.
Toinen keino on kaivaa sitä omasta sisältään.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin