Siirry pääsisältöön

kovalevy hajosi, hajosiko maailmani, melkein..















Viikko sitten, ihan yks kaks, tietokoneeni oli mykkänä. Kovalevy rikki.
Vein huoltoon. Kesti ikuisuuden.

Tänään sain koneeni takaisin.
Tuntuu, että kaikki on ihan sekaisin, omituista.
Kuulemma eivät saaneet laitettua kuin osan tiedostoista?

Sähköposti poissa. En muista salasanaa, enkä löydä sitä vaikka olen kaikki kaapit ja kalenterit kolunnut.

Olen kiukkuinen!

Miten pääsen "Life Book"-kurssiini?

Huomenna soittelen toiselle tietsikka-asiantuntijalle , jos hän saisi palautettua kaiken ennalleen.

Nuo kuvat olen maalaillut tässä tietokoneettomana aikanani.
Olen harjoitellut kasvoja edestä ja hieman puolisivusta. Seuraavaksi sivuprofiilit vuorossa.
Olen ihastunut leimasimiin, etenkin tuohon tekstileimasimeen, jota olenkin kaikissa kuvissani käyttänyt.

Yritän hengittää rauhaa ja levollisuutta itseeni.

Suloisia hetkiä teille♥

Kommentit

Seija sanoi…
Aloinkin jo huolestua, kun ei mitään kuulu...

Kauniita naisia, jälleen!
Leena Lumi sanoi…
Hanne, minulle kävi sama ja olin ihan hukassa. Vieläkään en ole löytänyt kaikkien sähköposteja ja muut eivät löydä minua etc.

Kaikki mitä kirjoitan, onneksi R. tallentaa aika-ajoin ULKOISELLE kovalevylle.

Tästäkin selvit, se on saletti!

Marmustoi sanoi…
Kyllä tietokoneen hajoaminen on aika jonkin sortin katastrofi. Siellähän on kaikki. Olen yrittänyt oppia varmuuskopioimaan tiedostojani riittävän usein, jotta menetys ei olisi niin kohtalokas, jos sellainen sattuu. Kirjoittajana ei oikein uskalla ajatellakaan, jos vaikka käsikirjoitus katoaisi taivaan tuuliin... Hengitellään rauhallisesti...
Anonyymi sanoi…
Välillä aina pistää ajattelemaan kuinka hukassa me oikein ollaankaan jos/ kun tietokone prakaa....puoli maailmaa kadoksissa...

Tuo eka tyttö olisi ihana vaikka tauluna seinällä!
Aivan täydellinen!!!
Jael sanoi…
oMinäkin ihmettelin missä olet.Tietsikan hajoaminen on kamalaa,minulle se tapahtui keväällä,Onneksi oli melkein kaikki tiedostot 2 ulkoisella kovalevyllä,suosittelen sinullekin sellaisen hankkimista.Toivottavasti saat pian sähköpostit sun muut kuntoon.
Ja ihana,hieman erilainen tyttö:)
Oi, ei näihin koneisiin koskaan pitäisi luottaa :( Toivottavasti asiat löytyvät. Hieno tosiaan tuo leimasimen jälki kuvissasi.
Huopalintu sanoi…
Voi, tuo on tosi raivostuttavaa, kun kone hajoaa, tiedän tunteen. Meillä kävi niin kerran ja kaikki puolen vuoden kuvat katosi. Eniten kiukutti lomamatkakuvien ja muihin tärkeisiin tapahtumiin liittyvien kuvien katoaminen.

Toivottavasti saat kaikki koneessa taas järjestykseen.
sylvi sanoi…
Toivotaan että saat tietosi takaisin.
Kauniita kasvoja olet piirtänyt.
Harakka sanoi…
Voi harmi, jos et saa kaikkia takaisin, mitä menetit.
Toivotaan kuitenkin parasta!
voi voi, varalla pitäisi olla...
arleena sanoi…
Ihmettelin jo, mihin olet kadonnut. Mutta selvisihän tämä hiljaisuus.
Onneksi ei kaikki tuhoutunut. Minäkään en muuten muista sähköpostini salasanaa. Pitääpäå selvitellä sekin.

Toivotaan, että saat lisää kadonnutta tietoa takaisin.
Kiiris sanoi…
On se. On se melkein maailmanloppu. Pitänee ensitilassa hankkia ulkoinen kovalevy.
Toivotaan, että tiedostosi saadaan pelastettua.
Rauhallista tätä päivää, hengitä syvään!
Mietinkin missä olet!!
Onneksi "vain" kone oli rikki....☺
Kummasti sitä on orpo olo, jos ei pääse koneelle...nykyisin, kun kaikki toimitetaan koneen avulla..

Hyvää tätä päivää sinulle.♥

Ihanat kuvat...ihastuin erkoisesti tuohon tuohon kolmanteen kuvaan jossa tytöllä on kukka hiuksissaan.
tuo on juuri sellainen kauhuskenaario, mitä ei toivoisi tapahtuvan. Aina ei muista kaikkea varmuuskopioida, edes niitä tärkeitä.

Noissa salasanoissa olen alkanut käyttämään muistivihkoa. Salasanoja on monia, ettei niitä millään voi kaikkia muistaa eikä kannata lykätä samaa sanaa joka paikkaan.

Upeita kuvia.

Mukavaa päivän jatkoa:)
Oijoi! Taas muistutus tästä tekniikan haavoittuvuudesta.
Postiosoitteet pitäisi todellakin printata talteen.

Netissä kaikki sentään, ainakin vielä, säilyy. Mutta onkohan sekään varmaa ja kuinka kauan?

Mitä tehdä kauniille blogeille, jotka ovat taidetta ja kauneutta täynnä?!
Jäin miettimään. Eihän sähköposti sinänsä pitäisi kadota, netissähän se on, jos ei jokin maailmalaajuinen katastroofi tule.
Mutta miten tallettaa kaikki sähköpostiosoitteet? Jos unohtuu salasana tai muuta? Vaikka senhän saa uuden, vai?
Seija:
Kiitos.
Tavallaan oli sattunutkin muttei vaarallista..

Leena Lumi:
Nyt aion pyytää jotain neuvomaan, miten tallennus toimii..
onneks sain melkein tärkeimmät säästettyä..

Marja Leena:
hengitys auttoi=)
Ja tietsikkakin alkaa jo toimia=)
Eikun tallentamaan..

Pepi:
jännä kuinka ihmiset tykkäävät enemmän eri tyypeistä=)

Yaekian:
onneks kaikki pian alkaa olla kunnossa. Ja sain tärkeimmät talteen..
Nyt täytyy pian tallentaa tärkeimmät..

Helmi-Maaria Pisara:
Itsekin tykkään niin noista teksteistä.
Tänään ostin koukeroisia...
Voi hyvin=)

trina:
kaikki on onneks kunnossa nyt=()
Ihmeen nopeasti tietsikat ja muutkin koneet prakaa nykyään??
Entinen vanha UPO-pesukone toimii varmaan 100 v!!

Sylvi:
Sain kuvani, tiedot menivät, mut ei haittaa..
kiitos sinulle♥

Harakka:
Nyt jo tuntuu ja näyttää paremmalta.
kiitos sanoiostasi Harakkainen!

Hannele:
Onneks selvisin pienellä säikähdyksellä..
Kuvat olivat tärkeimmät..
Voi hyvin!

arleena:
olin kadonnut tietsikkamaailmasta hetkeksi.
Ei tullut vieroitusoireita..
Hieman kaipasin piirustuskurssini juttuja..
Eiköhän taas=)
Voi hyvin!

kiirepakolainen:
hengitin, rauhoituin
ja kaikki oikeastaan meni ihan hyvin=)

irmastiina:
minäkin tykkään tuosta kukkatytöstö.
harjoittelen puoliprofiilia=)
Vopi hyvin♥

Hanne:
onneks sain uuden salasanan.
Nyt kirjoitin kaikki kalenteriini..
Toivon muistavani ens tammikuussa siirtää ne uuteen kirjaan=)
Kiitos sinulle ♥

Metsätonttu:
onneksi blogit, facebookit, lifebookit säilyvät!!

Sain uuden salasanan sähköpostiin. Osoitteet katosivat, vanhat postit mutta eiköhän tääsä selvitä näin.
ihanaa talvista tammikuuta sulle♥

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin