Siirry pääsisältöön

Turun käsityömessuilla..



Eilen olin tyttäreni kanssa käsityömessuilla Turussa.

Löysin aivan ihanan villaisen, aurinkoisen myssyn.
En voinut olla ostamatta.






Pellavaisia hamosia, tunikoita oli joka toisella myynnissä.
En malttanut olla ottamatta tätä herttaista kukkaista, spagettiolkaista mekkosta.
Kuvassa väri hieman valhehtelee.





Rakastan rentoja, lötkyjä housuja, joihin mahtuu vaikka mitä.
Vihreä ei ole ihan minun värini, mutta tavallaan nämä kyllä kelpaavat.
Toisaalta ajattelin vaalentaa niitä hiukkasen vaikka kloritilla...





Aina tuollaisen töhräyksen jälkeen iskee pieni syyllisyys.
Oikeasti en tarvitsisi yhtään ainoata vaatetta!!!

Kommentit

Ihana!Nuo housutkin on kyllä kivat!
Kyllä sitä pitää välillä itseään hemmotella..:)
arleena sanoi…
Aikoinaan minäkin kävi käsityömessuilla siellä Turussa.
Paljon on tavaraa nähtävillä, joten ei ihme, että löysit kotiin tuotavaa.
Jael sanoi…
Ihanat vårit sekä myssyssä että tuossa huivissasi.Ja tuollaisilla lötköillä housuilla on niin mukava olla:)
Irmastiina:
Niin, juuri tuore tutkimus osoitti, että itä-suomalaiset hellivät eniten itseään ja muitakin!!

arleena:
Sieltä löytäisi vaikka mitä.
täytyy hieman toppuutella itseään =)
Ihmiset ovat niin taitavia!1

jael:
itsekin innostuin ja tarvitsen juuri nyt noita värejä.
Una sanoi…
Ihanuuksia. =)
Siunnäköisiä. <3

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Anna jokaisen sielun kulkea omaa tietään.

Tarvitsemme valoa !

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun,
ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä?
Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska?
Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne?

Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut.

Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09

Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille.
Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia.
Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa.
Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?"
Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystävät.

Hän …