Siirry pääsisältöön

muutoksen sietämätön vaikeus..

Ajattelin:
haluan laittaa kuviani tänne...
Sillä en halua jättää tätä blogiani täysin kylmilleen...olenhan saanut uuden lukijankin!
Kuvani ilmaisevat ajatuksiani, tunteitani..
Ne ovat rehellisempiä, ajankohtaisia, suoraan sisimmästäni tulevia..

Ne eivät valehtele!
Eikä minua haittaa vaikka sama kuva on toisessa blogissanikin, onhan siellä eri vierailijoita..


Tämän kuvan tein keskiviikkona.
Kuvan tarina on surullinen muodonmuutos. Nainen ei ole enää nainen , eikä vielä puu..
Nuori nainen, äiti, käveli puutarhassa ja näki lammessa kauniin
lootuskukan. Hän otti sen itselleen. Kukan varresta vuosi verta. Silloin äiti tiesi, että oli tappanut nuoren naisen, joka oli ollut lumottuna lootuskukkana. Rangaistukseksi nuori nainen joutui muuttumaan puuksi.

Näin tämän tarinan tanssiesityksenä
Jyväskylän kesässä, japanilaiskanadalaisen
butotanssijan esittämänä.










tällä kuvalla työstän tyttäreni muutosta...

Kommentit

Hallatar sanoi…
Osa luontoa. Osa maailmankaikkeutta.
Ihana.
Yksinäinen susi sanoi…
Jäin pitkäksi aikaa ihailemaan värejä.. Niin upeat... Niin kauniin syksyistä. Tarina toisaalta niin surullinen..
Taide on niin rehellistä.. Se ei aina kerro suoraan totuutta, mutta totuus on siitä luettavissa.

Mukava, jos jaksat laittaa kuviasi vielä tänne!
Saima sanoi…
Kiva jos jatkat kirjoittamista :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

Jokaisella on oma polkunsa...

" Se mikä on oikein yhdelle sielulle ei ehkä ole oikein jollekin toiselle sielulle. Siksi on tärkeää etsiä omaa sisäistä suuntaansa ja toimia sen mukaan yrittämättä seurata jonkun toisen jalanjälkiä. valinta on vapaa, sillä olen antanut kaikille ihmisille vapaan tahdon. Tunnet todellista sydämen- ja mielenrauhaa vain kun seuraat, mikä on oikein sinulle." Ovi sisimpääs- Eileen Caddy