Siirry pääsisältöön

joulukalenterini

Tänään on 13. joulukuuta, LUCIAN-päivä.

Pyhä Lucia surmattiin v 304 uskonvainoissa. Hän kuoli marttyyrikuoleman.
1700-luvulta asti on hänen muistoaan juhlittu, aluksi Italiassa, josta tapa levisi muihin maihin. Etenkin ruotsalaiset ovat ottaneet Lucia-päivän omakseen.
Pyhä Lucia tuo valoa talvisen pimeyden keskelle ja aloittaa Joulun odotuksen..
Hän on sokeiden suojelija.









Vaikka sinulla on silmät,
et näe...
vaikka sinulla on korvat,
et kuule...

Kommentit

Sooloilija sanoi…
Ajatus Luciasta valon tuojana on suloinen ajatus näin pimeänä vuodenaikana.

Muistan kuinka asuin lapsena Ruotsissa.. Siellä Lucian päivää pidettiin tärkeänä päivänä, siihen panostettiin, ja jokainen pikkutyttö halusi pukeutua valkoiseen Lucia-asuun ja elävä kynttilä piti olla kädessä!

Täällä päivä aika kevyesti ohitetaan.
SuviAnniina sanoi…
Huomenta hanne, juuri mietin Lucian päivän syntyhistoriaa ja mukavaa , että kirjoitit asiasta :-)
Kaunis kuva jälleen, hyvää Lucian päivää!
Lastu sanoi…
Kiitos kauniista kuvasta, kiitos Lucian taustasta. En muistanutkaan että hän on sokeiden suojelija. Sokea voi olla niin monella tavalla. Vaikka olisi silmät näkevät, ei kuitenkaan näe sitä kaunista mitä elämässä kuitenkin aina on.

Valoisaa Lucian päivää!
Tuula sanoi…
Rauhoittavia kuvia. Kiitos niistä. En lakkaa ihmettelemästä miten saat kuviisi tuon hauraanhienon tunnelman. Se on niin pienestä kiinni. Jokainen viiva hapuilee hiljaisesti omalla paikallaan, välillä vahvemmin räiskähtääkin. Just sopivasti ♥
pilvikki sanoi…
Nämä maalauksesi purevat vähäeleisyydellään! En tiennyt minäkään tuosta sokeiden suojaelijasta, mutta nytpä tiedän!
Kaunista Lucian-päivää sinulle!
Sooloilija! Terveluloa lukijakseni halauksella..

Meillä vietetään huomenna koulussa
Lucian-päivää: Ysiluokkalaiset tytöt ovat pukeutuneet valkoisiin enkelin vaatteisiin, kanstavat kynttilää..Yksi on valittu Luciaksi..
he laulavat, kiertävät eri luokissa jakaen pipareita..Sen jälkeen he menevät vanhainkotiin laulamaan...

SuviAnniina: Kiitos sinulle..

Lucian äiti oli parantunut sairaudesta, marttyyrinä kuolleen Agathan (v 251) pyhäinjäännösten äärellä. Silloin Lucia kääntyi kristinuskoon ja vannoi valan seurata neitsyenä Pyhää Agathaa. Lucian kihlattu ilmiantoi hänet Rooman keisarin paikalliselle käskynhaltialle. Tämä tuomitsi Lucian vietäväksi ilotaloon prostituoiduksi.
kertomuksen mukaan jumalallinen
väliintulo ehkäisi määräyksen toimeenpanon.
Luciaa ei voitu minkään voiman avulla siirtää paikalta, missä hän seisoi. Hänen ympärilleen sytytettiin polttorovio, mutta sen paremmin tuli, polttoöljy kuin palva pikikään ei pystynyt vahingoittamaan häntä.
Lopulta pyöveli surmasi hänet lävistämällä miekalla hänen kaulansa.

On erillaisia taruja, miten hänestä tuli sokea...
yhden tarun mukaan pyöveli puhkaisi ennen mestaustaan...toisen mukaan Lucia itse repi silmänsä ja lähetti ne pakanalliselle nuorukaiselle, joka oli hullaantunut hänen kauneudesta.
Jumala antoi kuitenkin Lucialle uudet, entistä kauneimmat silmät.
Taru kertoo, että nuorukainen kääntyi kristinuskon puoleen, saatuaan silmät...

Lastu: Niin..usein meillä on rikka silmässämme vai mikä se oli...
Itsekin homaa, että tänään näkee kirkkaammin kuin muutama vuosi sitten..

Tuuluska: Kiitos sinulle ihanista sanoistasi...
ihmeellistä, että kaikki alkaa viivasta tai oikeastaan pisteestä..

Una: halaus

Taru:
Minäkin vähän keräilin tietoja....netistä...
Mielenkiintoisia taruja hänestä on olemassa...

Suomessa uskonpuhdistus kielsi joskus keski-ajalla pyhimysten palvonnan...
Anonyymi sanoi…
Ja silti monia sokea näkee ja kuuro kuulee.
Sanoistasi lähtevät ajatukset liikkeelle...
Juhallinen Lucia, kaunis valon tuoja!
RunoTalon Sari sanoi…
Kiitos Hanne - tästä minun on hyvä lähteä nukkumaan. Kauniita unia :)
UUna: kiitos sinulle...
uskon, että sokeat ovat herkempiä muilla aisteillansa...niinkuin Helen Keller, kuuro , mykkä, sokea,pystyi aistimaan milloin myrsky syntyy...

Runotalon Sari: Ihanaa, lepoista unta sulle.

hannele: Kiitos =)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin